Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,291 - 5,300 (kaikkiaan 14,575)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Tuotannon tulos on kasvunseurausta  helpommin hallittavissa  kun seuraa pelkkää myyntiä ja menoja myös ajankohdat ovat tiedossa.  Vertailuun on hyvä liittyä ”lennosta” kun aukko on jo tampattu ja taimet näkyy. Sama jk:n  seurantaan, että sen  myynti on käynnissä 10 – 15 vuoden syklillä.    Toinen juttu on miten erimenetelmissä kasvatetaan että  ne myyntitavarat ovat aikajanalla  kulloinkin valmiina.  Siihen voi käyttää jalostusta  ja vaikka noituutta mutta se kuuluu muuhun.  Tätä seurantaa jatkaa sen 160 vuotta  jne.  jo  selviää miten pääoma tuottaa.   Sijoituksilla siitä valmiista rahasta jos  on tullut ovat  muita yrityksiä.

    mehtäukko

    ”…sen myynti on käynnissä 10-15vuoden syklillä..”.

    Tuossa syklissäkö jk:n raihnaistuva puusto on korjuukypsää?

    MaalaisSeppo

    Vaikuttaa siltä, että tässä ketjussa olevat saavat tulonsa pääosin muusta kuin metsätaloudesta. Sitten pähkäillään, miten joku yksittäinen kuvio hakattaisiin ja tulot sijoitettaisiin.

    Yksinkertaisinta on verrara saman maapohjan tiloja keskenään. Toista hoidetaan pääosin jatkuvalla kasvatuksella ja toista jaksollisena. Mitä parempi maapohja, sitä parempi on jaksollinen. Sijoitustuotot tilan ulkopuolelle on syytä jättää pois laskelmista. Muuten aletaan pian pähkäilemään, miten tilan omistajan rahantarve tulee ottaa huomioon metsän hoidossa.

    Menninkäinen

    Mitä on tullut uudistettua noita vanhoja aliskasvoskuusikoita niin on kyllä huomannut että kasvu on ollut todella onnetonta paikoitellen. Jos ei ravinteisuus tai vesitalous ole kuuselle sopivaa on aivan turhaa laskeskella paperilla tulevia hakkuita 10-15 vuoden välein.

     

    Puuki

    Niinpä olisi yksinkertaisinta verrata mutta kun ei ole olemassa (vielä) niitä vertailukohteita kuin korkeintaan  hyvin harvassa. ( Ainakin yksi AMK:n päättötyö on tehty vertaamalla 60-luvulta lähtien jk:n tyylillä hoidettua metsää ja motti-ohjelmistolla tehtyä verrokkia sen kanssa.   Siinä tasaikäinen pärjäsi paremmin kannattavuudessa.)

    Prolongaamalla laskeminen on ihan hyvä tapa verrata yhden kuvion tai leimikon tilannetta kerrallaan.  Keskikasvu on tasaikäisessä viljellyssä n. 20-30 %/kiertoaika parempi kuin jk:n metsässä.   Mutta harvennukset (ja tietysti myös päätehakkuu ) ajoittuu vähän eri aikoihin molemmissa.  Siksi korkoakorolle laskeminen auttaa tilanteen hahmottamisessa.

    Timppa

     
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    No mites tämä?

    Jatkuvapeitteinen tuottaa (runkohinta) esim. 5 m3/v x 55 euroa/m3 x 50 vuotta = 13750 euroa.

    Istutuskulu 1500 euroa 4 %:n korolla 50 vuotta = 10660 euroa (korkoa korolle laskuri). Nyt jaksollisen pitää tuottaa tuon verran enemmän että se on samalla viivalla? (Mukana heinääminen.)

    Jaksollinen tuottaa (runkohinta, kuidun osuus suurempi) esim. 10 m3/v x 50 euroa x 50 vuotta = 25000 euroa.

    25000 – 10660 = 14340 euroa, eli jaksollinen voitti tässä tapauksessa selvällä erolla vai laskinko väärin? Lisäksi suuremman avohakkuutulon sijoitustuotto metsän ulkopuolella.

    Systeemi pitää laskea periaatteessa jaksollisen kiertoajan mukaan.

    Hinnat väärin päin.  Jaksollisessa on enemmän tukkia.  Meillä 65 %.  Visalla vielä enemmän.  Tänä vuonna jaksollinen 55 euroa/m3.  Jatkuva 47 euroa/m3.  Kasvu jaksollinen 6,5 ja jatkuva 4,5 m3/ha/v .   Siis keskimääräinen hakkuutulo jaksollisella 357 ja jatkuvalla 211/ ha/v.  Siis jaksollisen myyntitulo 70 % prosenttia parempi jatkuvaan verrattuna.

    Käytetyt lähteet :Jatkuvan kasvu Luken koemetsässä Lapinjärvellä. Jaksollisen  kasvu lähes 60 vuotias mittaushistoria.

    Jaksollisen hinta tapauksesta, jossa  harvennushakkuuta on 2,3 kertainen määrä uudistushakkuuseen verrattuna

    Jatkuva: tukkia 60 % ja kuitua 40 %.  Hinnat  tukki 65 euroa ja kuitu 20 euroa/m3.

    Kiertoaika 70 vuotta.  Jaksollinen tuottaa joka vuosi 70 x 146=8120 euroa enemmän.  Kulut joka vuosi 2000-500 enemmän.  Siis jaksollisen kasvattaja nettoaa 6600  enemmän joka vuosi.  Tästähän Mielikäinen juuri kirjoitti.

    On liian yksinkertainen asia, ettei mene jakeluun.

     

    </div>

    Gla Gla

    Lukijoiden kuvissa otsikkoon liittyvä kuvasarja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpalle kiitos laskelmasta. Opimme että lähtöarvoista riippuen tulos voi mennä miten päen vuan. Eli jos joku vaikka YLE tai Arvometsä esittää laskelman, on syytä kysyä lähtöarvot ja oletukset.

    Saisiko tähän nyt jatkoksi tilanteen ja laskelman jossa jatkuvapeitteinen on kannattavampi? Onko raati täällä yksimielinen (pois lukien Perko ja adjutanttinsa Jovain) että Heinävedellä tuoreella kankaalla kannattaa tehdä avohakkuu?

    Perko

    EDIT

    Timppa

    Perko ne laskut perustuvat luonnosta havaittuihin faktoihin ja markkinahintoihin.  Mihin muuhun päätöksentekoa voi perustaa?

Esillä 10 vastausta, 5,291 - 5,300 (kaikkiaan 14,575)