Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,575 vastausta, 142 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 14,575)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Nyt ei ollutkaan kysymys siitä, vaan Kujalan ja Pukkalan väärän mielikuvan synnyttävästä väitteestä, joka pääsi HS:n jutun otsikoksi asti.

    Jovain Jovain

    On hyvä että pääsi HS:n palstoille. Suomalaisessa metsänhoidossa ei voi olla vain yhtä hyvää. Tarkastelumetsän 300 mottia on vielä hyvässä jk-asennossa, jossa riittävällä puustopääomalla ja hyvällä prosentilla voidaan tuottaa tukkia. Tuskin Visan ilmoittamat tukkiprosentit jopa 90+ ovat keskimääräisiä tai Timpan ilmoittamat alemmat puun ja korjuun hinnat, ovat nekään keskimääräisiä. Kysymys on euromääräisistä tuotoista ja en lähtisi tuotantotapojakaan kovin jyrkästi eriyttämään toisistaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jahas. Toivottavasti Verde julkaisee elokuussa avohakkuun puolustuspuheeni niin keskustelu voi jatkua. Nyt pitää saada kahvia ennen kuin vastaan Timoille.

    Puuki

    Se on minun mielestä ilmiselvää, että jk:n puustopääoman aiheuttama kustannus pitää laskea mukaan koska on kyse vertailusta toiseen kasvatustapaan. Siksi kerroin sen menon ”kuolettamisesta”. Vain yksi asia kokonaisuudessa mutta vaikuttaa lopputulokseen paljon.

    Mainosmiesten jutut Hesarissa ym:lla on selvästi suunnattu suurelle yleisölle joilla suurimmalla osalla luonnollisesti ei ole kovin paljon tietoa tai käsitystä asiasta ennestään.   Timot on ”säätäneet” kaikki tekijät sopiviksi Hs:n  jutussa ihan itse.  Ihan naurattaa mikä yritys vedättää lukijoita.     Miten tuosta  tulikin mieleen erään Goeppelsin teoria. Muistaako kukaan miten se meni ?     Yle ja Hesari antaa ilmaista mainostilaa kunhan asia on toimittajien mieleen.   Hesari kaupallisena  toimijana vielä jotenkin menisi mutta Yle on verovaroilla kokonaan ylläpidetty joten ei sinne.

    Perko

    Aikamoisia  hihkaisuja , ”metsään jäävän puuston arvo oli korkeampi eli 10000 euroa ha.” se on sitä logiikka kuin Speden elokuvasta.   Mie pidän parempana, että metsä kasvaa puuta  jatkuvasti  parhaan kokoisilla rungoilla kuin esimerkissä  jolloin se tuottaa parhaiten rahaa.  Aukosta ei tule  rahaa pitkään aikaan! Lienee joillekin hyvä,  istuttaessa ei lyö päätään mäntyyn.

    Puuki  vaatii 24 %  kasvua ,  sekin on mahdollinen mutta kun sen kasvu ja tuotto % yhdessä  varmasti  riittää peittämään aiheutuneet jk:n kustannukset ovat hallinnassa, propsit eivät hävinneet  toisin olisi  tehdyssä aukossa 40 vuotta. Niin,  haitta syntyisi kun metsään ei jäisi mitään. Naapurini on ahkera tamppaaja ja ei vielä kymmenen vuoden kuluttua näy edes niitä ensimmäisen istutukseen taimia.  Mutta hänkin on ikämiehiä eikä se häntä haittaa. Ukot ja mummot vetäkää vaan paljaaksi!

    Timppa

    Mie pidän parempana, että metsä kasvaa puuta  jatkuvasti  parhaan kokoisilla rungoilla kuin esimerkissä  jolloin se tuottaa parhaiten rahaa.  Aukosta ei tule  rahaa pitkään aikaan! Lienee joillekin hyvä,  istuttaessa ei lyö päätään mäntyyn.

    Eiköhän ole selvää myöskin, ettei sieltä metsästä poimitun puunkaan kohdalta tulee rahaa pitkään aikaan.  Systeemeissä on se ero, että aukkoon alkaa uusi puu kasvaa nopeasti.  Sinne poimintahakatun puun tilalle  ei usein kasva mitään ja, jos kasvaa niin armottoman hitaasti.  Tämähän se perustekijä, miksi jatkuva metsä kasvaa niin onnettoman hitaasti.  Ollaan muuten tehty joku testikin, jossa kuviota on hakattu eri tavoin.  Kyllä huomaa eron uuden metsän syntymisessä.

    Monenmoisilla laskelmilla yritetään kääntää selvä asia nurinkuriseksi.

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Perko ilmeisesti jättää myös vuotavan katon paikkaamatta ja auton vuosihuollot tekemättä tarpeettomina, kun niistä on vaivaa. Putkiremontitkin on tehtävä ,vaikka niistä ei koskaan saisi omiaan takaisin. Talosta tulee asuinkelvoton ilman huolenpitoa. Metsä taanttu myös ilman toimenpiteitä.

    Poistetun puun tilalle laitetaan aukossa neljä. On onnessaan löytyykö jk:ssa uutta puuta kaadetun tilalle. Uuden puusukupolven kehittyminen on luontaisin menetelmin kymmeniä prosentteja epävarmempaa jaksolliseen menetelmään verrattuna. Jk:ssa ollaan vielä epävarmemmalla tiellä.

    ….mutta jos haluaa maksimoida riskit ,kannattaa siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Omat housut siinä lopulta kastuu tai viimeistään perikunnan .

    Puuki

    Nyt on mennyt Perkolla rosentit ja motit sekasin.

    Jovain Jovain

    Puuki mistä jk:n puustopääoman kustannusten kuolettamisesta. Rahat käteen saat siitä toisestakin vaihtoehdosta. Ei niissä ole enää mitään kuolettamista.

    Puuki

    ”Pieni ero” tule siitä että toisessa rahat tulee käteen (lisästen kanssa koska korjuukulutkin vaikuttaa mottihintaan) esim. 15 vuotta aiemmin.  Ei voi olla liian vaikea ymmärtää kenenkään niin yksinkertaista asiaa.

Esillä 10 vastausta, 5,311 - 5,320 (kaikkiaan 14,575)