Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,321 - 5,330 (kaikkiaan 14,575)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onnistuisiko Puukilta nna-laskelma (kun sinulla on systeemi valmiina) YLE:n jutun luvuilla kuusikolle Heinävedellä? Laskelmaan voi lisätä lopuksi vuonna 0 eli alussa saadun tulon, mutta sitähän ei tarvitse diskontata kun se on jo saatu. Avohakkuu tuotti noin 15000 euroa ja jatkuva hakkuu 5000.

    Varhaisperkaus, taimikonhoito ja ennakkoraivaus jätetään pois, koska jatkuvapeitteisessä metsässä pitää kuitenkin tehdä ne samat suunnilleen samoina ajankohtina, joten ne eivät reaalimaailmassa vaikuta lopputulokseen. Pitäisi siis laskea vain ja ainoastaan tulevien tulojen nykyarvo vaikka 4 %:n korolla. Toisessa siis alkuinvestointi 1500 ja toisessa 10000 ja näille lasketaan tuotto. Myytyjen puiden kantohinnat ja tukkiprosentit voi säätää mieleisikseen.

    Avohakkuumalli. Ensiharvennus esim. vuonna 20 (50 mottia), toinen harvennus vuonna 40 (100 mottia) ja päätehakkuu vuonna 60 (350 mottia). Puuntuotos yhteensä 8 m3/vuosi.

    Jatkuvassa. Hakkuut esimerkissä noin 15 vuoden välein ja tulot keskimäärin 5000 euroa. Toisin sanoen vertailevassa nna-laskelmassa olisivat tulot 5000 euroa vuosina: 15, 30, 45, 60.

    Kumpi vai kampi voitti?

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa Timoille.

    Kiitän palautteesta. Metsänkasvatusmenetelmien kannattavuudesta on vaikeaa keskustella niin kauan kuin ei ole yksimielisyyttä laskelmien pohjana käytettävistä lähtöarvoista. Erimielisyyttä on mm. kasvuista, tukkiprosenteista ja kantohinnoista. Kun mittaustietoa ja kokemusta jatkuvapeitteisistä metsistä saadaan lisää, talousvertailua voidaan tarkentaa.

    Itse en usko että metsänviljely olisi tappiollista missään päin, paitsi aivan pohjoisimmassa osassa maata ja karuimmilla kasvupaikoilla. Tappiollisuus on kuitenkin aina metsänomistajakohtainen asia. Jos lasketaan alemmalla korkokannalla, saadaan lisää rahaa, metsän kiertoaika pitenee ja hiilivarasto kasvaa, kuten professori Pukkalakin on blogissaan kirjoittanut.

    Kritisoin YLE:n laskelmassa sitä, että jatkuvapeitteisestä vaihtoehdosta puuttuivat taimikonhoidon ja hakkuita edeltävän ennakkoraivauksen kulut. Myös sitä, että tarkastelujakso katkesi ennen kuin jaksolliseen metsään tehtiin seuraava avohakkuu. Se on sitten makuasia, sisällyttääkö laskelmaan metsätulojen sijoittamisen metsän ulkopuolelle, koska se ei sinällään vaikuta metsätalouden kannattavuuteen.

    Kaikkein eniten epävarmuutta sisältyy metsämaan hiilivarastoon. Näistä on tutkimuksia meneillään, joten tarkempaa tietoa pitäisi tulla lähivuosina. Koska suurin osa metsämaan hiilestä on peräisin puuston kasvusta, niin mitä nopeammin puusto kasvaa, sitä enemmän hiilivarastoa pitäisi kertyä myös maan alle. Maanalaista hiilivarastoa ei mitata metsien inventoinnissa, vaan se arvioidaan malleilla.

    Kaaviokuvassa YLE:n jutussa kokonaishiilivarasto oli laskentajakson alussa ja lopussa sama. Reaalimaailmassa avohakkuulla varasto on varmasti alussa pienempi ja 60 vuoden päästä hyvinkin todennäköisesti suurempi kuin jatkuvapeitteisessä metsässä.

    mehtäukko

    Tuossa ylen jutussa kertoo Kujala:” kun järeän männyn halkaisija on 40 cm,siitä saa n.100€.Mikäli puun halkaisija on 13cm, siitä saa euron.Halkaisijan ohella voidaan puhua myös litroista.Euron arvoinen puu on tilavuudeltaan 70, satasen puu 1000 litraa..” ”Jk metsästä pyritään kaatamaan vain isot puut…”

    Ei runko ole koskaan kokonaan tukkia, eikä ainakaan jk:ssa 100€/ motti !! Tuleeko niihin pienaukkoihin niin paljon männyntaimia, että lopulta niistä jalostuu niitä 40 cm halkaisijaltaan olevia tukkirunkoja, kun kuusettumisesta höpistään? Jutussa annetaan ymmärryttää, että jk:ssa  vain tukkirunkoja kaadetaan. Ei edelleenkään lämpimät puheet ja käytäntö metsissä kohtaa.

    Puuki

    Ei voi vanhalla exeltaulukkolaskelmalla NNa laskea, kun on eri kasvupaikka eikä lähtötietoja ole tarkemmin.

    Laskin sen esimerkin suuntaa antavan tuloksen mutta -kle internetyhteys katkesi välillä joten sinne häipyi. Lopputulos oli kuitenkin jk:n 10 k€ alkupääomalla raskaasti tapiollinen (n.- 4500 €)ja istutusvaihtoehto selvästi plussalla. (n. +800 €)  4%:n korolla laskettuna 60 vuoden kiertoaika, keskikasvu n. 8 m3/ha/v. Molemmissa. jk:n tukki% 70, keskihinta 44 €.   Viljelyssä eh v. 30; 50 mottia/ha poistuma, v. 45 harvennus poistuma 92 mottia/ha päätehakkuu v. 60 poistuma 238 mottia , runkohinta 55 €.(vain päätehakkuussa). Muuten hinnat on normaalit  harv.hinnat.

    Tässä uudestaan :    Jk : v.15.  2776,  v.30  1541,  v. 45. 856,  v. 60 476   NNA : 5649 – 10000

    = – 4351.  Jk puuston jäännösarvo=+ 856   , NNA Lopputulos : – 3495 €

    Istutus :   v. 30 246, v. 45 476,  v. 60 1245.    NNA : 1967 -1200 = + 767 €

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korjaus: kiitos! Siinä se laskelma edellä jo tulikin. Löysin netistä nykyarvolaskurin mutta se pitäisi ladata Exeliin enkä jaksanut, ehkä joskus…

    https://pankkiasiat.fi/nettonykyarvo

    Perko

    Myynnin saa aloitta jk:ssa jo tänään eikä vasta 10 -15 vuoden kuluttua.  (Sama on hiihtokilpailussakin ja seuraava lähtee sitten 15 sekunnin jälkeen.)   Aukosta ei ole tuottavaa myyntiä 40 vuoteen.   Puukille kerron, että %:t ei seonneet, kasvu voi olla 10%  mutta tuottavuus on silloin 16- % ja  enemmän.   Parhaillaan se arvonnousu on kolminkertainen ja % luku huikea,  you know!   Jk ssa   pidetään   arvo  pienenä niillä propsipuilla  joka kasvussa nostaa arvoa kolminkertaiseksi.   Jutussa on ehkä  virhe siinä  11000 ( en tiedä) , että se vaihtunut paikasta jolloin myydään tukkia, no siitä saa ainakin reilusti tuloa jää vielä kasvuun jatkuvuuteenkin tavaraa.  Ymmärrän hyvin, että  eliittiä vaivaa kovasti  kun huomaavat  tulleet huijatuksi vuosikymmeniä  omilla opeillaan.

    PS. Pahus katselee valmiista taulukosta ja  muistan ne IV – luokan laskutaidotkin!

    mehtäukko

    Kun Kujalan jutussa on jo yhden (1) mäntyrungon esitelmässä yli 100%;n hintaheitto, kuinka uskottavaa on loppuliturgia ?

    Timppa

    Aukosta ei ole tuottavaa myyntiä 40 vuoteen.  

    Ensi vuonna tehdään aukon viereen uusi aukko ja hommaa jatketaan  vuosittain 70 vuotta, jolloin sen ensimmäisen  aukon kohdalla kasvaa parempi metsä kuin aikanaan kaadettu.  Nyt kaadetaan tämä metsä ja kierto alkaa taas, jos sen aikainen porukka niin päättää.

    Meillä karuhkoilla mailla ensiharvennus on 30 vuoden iässä ja rehevämmillä muutamaa vuotta aiemmin.  Seuraava harvennus, josta tulee jo kunnolla tukkia 40-45 vuoden iässä.

    Missä päin Suomea noin huonosti kasvavia metsiä löytyy.  Olen aiemmin ymmäetänyt, että metsäsi ovat lehtoja.

    Timppa

    Tuskin Visan ilmoittamat tukkiprosentit jopa 90+ ovat keskimääräisiä tai Timpan ilmoittamat alemmat puun ja korjuun hinnat, ovat nekään keskimääräisiä. 

    Eikös näihin kannattaisi pyrkiä?

    Puuki

    Ihan ”selevää pässinlihaa” on NNA-laskelman mukaankin mikä kannattaa ja mikä ei.    Että pitää olla heleppoo…

    Saapi arvostella ja kertoa mikä oli pielessä jos kellä löytyy huomauttamista ja perusteet osaa kertoa.

Esillä 10 vastausta, 5,321 - 5,330 (kaikkiaan 14,575)