Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,331 - 5,340 (kaikkiaan 14,575)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Ilmaista  riukua voi kantaa tietenkin ja tukea Kiinan sellupulaa lisäten saastetta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukin laskelman mukaan siis jaksollisen tuotto on selvästi suurempi kuin jatkuvapeitteisen ihan oikeilla realistisilla luvuilla. Silti Hesarissa väitetään (Timot) että metsänviljely on maassamme aina tappiollista toimintaa. Ristiriitaista. Reaalimaailmassa sijoittajalla olisi 60 vuoden päästä tilillään paitsi päätehakkuutulo 1200 euron metsänuudistamissijoituksesta, myös alussa muualle sijoitetun avohakkuutulon tuotto mikäli sitä ei tuhlattu (15000 – 1200 = sijoitettavaksi 13800).

    Timppa

    Ne Timot hankkivat maksavia asiakkaita ja siksi valehtelevat.  Ei sen kummenpaa.  Tietavät tasan tarkkaan miten asia oikeasti on.  Ihmettelen Joensuunm Yliopistoa.  Pitäisi kieltää tuollaisen tiedon levittäminen.

    Onhan meillä asiallistakin tiedonvälitystä.  Esim Kari Mielikäisen kirjoitus, mutta eihän siitä ole apua, kun valtamedia väittää muuta.

    Senhän tietää, ettei metsänviljelyä saa millään tappiolliseksi.  Fotosynteesin pitää siitä huolen.

    Sahapappa Sahapappa

    Ylen alkuperäiseen juttuun viitaten: Melko hyviä runkohintoja maksavat siellä Heinävedellä poimintahakatulle männylle. Hieman etelämpänä joudutaan tyytymään päätehakkuussakin noin 30 % alhaisempaan hintaan. Kiinnostavaa on myös se, että se euron puu Heinävedellä on etelämpänä parin euron puu.

    Täytyypä jatkossa keskittää omat metsätilojen hankinnat Heinävedelle. Kaikesta päätellen siellä on paljon kilpailevia sahoja ihan siinä hollilla.

    Visakallo Visakallo

    Tässä kokee itsensä jk-uskovaisten ilonpilaajaksi, kun itsellä on yli 40 vuoden kokemus ihan oikeasta metsänkasvatuksesta ja sillä elämisestä. Ainahan voi toki esittää laskelmia jk:n paremmuudesta, mutta entäs ne jk-eurot joilla oikeasti eletään?

    jarru66 jarru66

    @Anneli; Tein Exceli-taulukon noilla esittämälläsi arvoilla.
    Minusta ”Hankintakustannuksena” = sijoituksena pitää olla JK:n 10k€.
    Jäännösarvo, jos sellainen on, pitää olla negatiivisena lukuna.
    https://docs.google.com/spreadsheets/d/1D5vn_jCYnoGbcNR97ojMO81bwVAuua0Z/edit?usp=sharing&ouid=101852202474065797211&rtpof=true&sd=true

    olikarkki

    Oltiin viime sunnuntaina päiväretkellä Pirkanmaalta Parkanon ja Karvian kautta Kauhajoelle. Heti Parkanosta lähdön jälkeen silmiin pisti turvemailla kasvavat männiköt. Tien molemmin puolin kymmeniä kilometrejä liki pelkkää männikköä. Ei vielä se ihmetyttänyt vaan se että puuston pituus oli vain n. 5 – 8 metriä ja sitä tosiaan oli tien molemmin puolin silmän kantamattomiin. Voisiko joku selventää mistä tässä on kysymys. Eli kitukasvuista männikköä turvemailla. Sillä turvemaita Parkanon ja Kauhajoen välillä piisaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oho kiitos jarru66! Muuten ihan huippua mutta sitä en vielä ymmärrä missä kohtaa tulon saamiseen kuluva aika tulee otetuksi laskelmassa huomioon.

    Kitukasvuisuus turvemaalla voi johtua joko liiasta märkyydestä tai ravinteiden puutteesta eli karusta suotyypistä. Jos typpeä on, ravinnetila voidaan korjata tuhkalannoituksella ja liika märkyys tietysti ojituksella.

    Puuki

    Jarrun exelitaulukosta kysymys : Miten olet saanut jk:n nykyarvoksi n. 18 k€, kun 60 vuodessa on 4 x 5000 € korjuutulot eri vuosilta ?  Ne pitää diskontata vastaamaan  o-vuotta joka kerta erikseen  kun harsitaan .  Samoin jäännösarvo joka ei ole pieni (n. sama kuin  o-vuonna) mutta koska se on 60 vuoden päässä,niin ei ole iso summa kuten ei ole päätehakkuutulokaan istutusvaihtoehdossa.

    PS huomasin että omassa laskelmassa oli jk saanut tarpeetonta etua paremman keskikasvun muodossa .  Istutuskuusikon kok. kasvuhan oli liian pieni ; n. 6,33 mottia/v./ha ja Jk.ssa  7,58 mottia/v/ha.    Silti jäi selvästi toiseksi liian suuren puustopääoman takia. (kasvut olisi pitänyt olla juuri toisin päin ; jk 6,3 x 1,2 = 7,56 viljelty metsä).

    Ylen esimerkki oli sikäli harhaanjohtava , että avohakkuuvaihtoehdon keskikasvuakaan ei saa selville koska kiertoaika on katkaistu ennen aikojaan jotta päätehakkuuta ei voinut vielä tehdä. Aivan tarkoitushakuinen sepitelmä.

    jarru66 jarru66

    No niin. Hyvä että tuli kysymyskiä. Nyt korjattu. Excelissä vuodet, joissa rahavirta on nolla, pitää merkata nollaksi (ei tyhjäksi kentäksi).
    Aika tulee huomioiduksi NPV-kaavassa automaattisesti siten, että lukuja pitää olla yhtä monta kuin on investointivuosia. Kentän alueella olevat tulot/menot pitää olla ajallisesti tasavälein.

Esillä 10 vastausta, 5,331 - 5,340 (kaikkiaan 14,575)