Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,341 - 5,350 (kaikkiaan 14,575)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Alkutilanne tuosta jarrun tekemästä jk taulukosata   korjautuu jk käytäntöä paremmin matkivaksi  kun ensimmäisen tai  toisen vuoden  myyntiin laittaa 8000 € . Lyhentämällä myyntiväliä 12 vuoteen niin riittää hyvin uusiutumiseen näissä metsissäni.  Jos viitsisit  malliksi  julkaista  myös sen pls!

     

    aegolius aegolius

    Perko hyvä, alkutilanne on just hakattu jk-metsä. Ei sitä vuoden tai kahden päästä uudestaan kait hakata?

    jarru66 jarru66

    @Perko; Taulukossa on nyt 10 000€ kuviteltu JK-metsän arvoksi alkutilanteessa. Jos sitten laittaa 8 000€  1. vuoden myyntiin, niin sehän on lähes avohakattu.

    Perko

    @ jarru , Hyvä havainto mutta kun jää 2000 edestä  propsia tukkimuutoksessa  ja muutama ikihonka kasvamaan niin se on just optimi hetki myydä  jk ssa.   Voisitko näyttää kun on noin hyvässä mallissa muuten.   Itse teen tuolla sapluunalla  jälleen  ens’viikolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lue Perko se alkuperäinen YLE:n juttu niin näet: alussa vuonna 0 oli lähtötilanteena 300 motin päätehakkuukypsä metsä. Siihen tehtiin joko avohakkuu (tulo noin 15000 euroa) tai jk-hakkuu (tulo 5000 euroa).

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

     

    Perko

    Miulle riittää ihan paikalliset tiedot  ilman HS juttuja joissa toimittajat sekoittavat sanomiset. Tällä palstalla käsitellään  näitä kytännön sovelluksia enkä  lehtitalojen tai Ylen ohjelmia  vie mettsääni.  No Kummeliin viittaava  olen nähnyt metsässä.

    Visakallo Visakallo

    Perko voisi järjestää tutustumisretken metsiinsä. Kiinnostuneita varmasti riittäisi.

    Timppa

    Tässä kommenttini siihen Hesarin keskusteluun.  Kuten aiemmin kirjoitin, niin tämä on tapa, jota Kari Mielikäinen käyttää:

    <span class=”break-words”>Eri systeemien kannattavuuserojen tarkasteluun ei tarvita monimutkaisia laskelmia. Riittää vuotuinen kasvu eli tuotanto, myyntihinta ja hoitokulut. Aivan kuten kaikessa muussakin yritystoiminnassa, siis liikevoitto. Tässä keskisuomalaisen tilan perustelut. Jatkuvan kasvatuksen keskimääräiseksi kasvuksi tuoreella kankaalla otin 4,5 m3/ha/v. Tämä perustuu Luken Lapinjärven koemetsässä 1980-luvulta tehtyihin mittauksiin. Jos Suomen parhaat asiantuntijat eivät pysty parempaan, niin emme pystyisi mekään. Meidän kuusikoitamme on käsitelty avohakkaamalla vuodesta 1963. Siitä tukee vuotuinen keskikasvumme 6,5 m3/ha/v.</span>

    <span class=”break-words”>Tämän vuotisissa hakkuissamme harvennuksia oli 2,3 kertainen määrä aukkoihin verrattuna. Puidemme keskihinta oli 55 euroa/m3 sisältäen myös kuusikkokohteen latvusmassan. Jatkuvan kasvatuksen tukkiosuudeksi arvioin 60 % ja hinnaksi 65 euroa/m3, kuidun hinnaksi 20 euroa/m3. Tästä tuli keskihinta 47 euroa/m3. Jaksollisen kasvu on siis 357 euroa/ha ja jatkuva 211. Olettaen, että uudistushakkuita tehdään kerran 70 vuodessa, niin 70 hehtaarin tilan jaksollisen kasvu=myyntitulo vuodessa on 70×357=24990 ja jatkuvan 70×211=14770 Myyntituloa kertyy jaksollisessa siis 10220 euroa enemmän. Tästä on vähennettävä yhden hehtaarin taimikon perustus- ja hoitokulut n 2000 euroa. Siis ennen verojen vaikutusta 70 hehtaarin tilan myyntitulot jaksollisella kasvatuksella olisivat vuodessa 8000 euroa enemmän. Pistääkö miettimään?</span>

    <span class=”break-words”>Kannattaa muistaa myös metsiemme historia. Vuonna 1950 metsissämme oli puuta 1,5 miljardia m3, nyt 2,5. Vuoden 1950 paikkeilla siirryttiin tekemään aukkoja. Jos kirjoittajat olisivat oikeassa, niin luvut olisivat toisin päin. Oli rohkea ja kauaskantoinen päätös siirtyä avohakkuusysteemiin ja metsänviljelyyn sotien jälkeisenä epävarmana aikana. Ilman tätä Suomi olisi todella paljon köyhempi eikä meillä olisi maailman huippua olevia metsäyhtiöitä tai metsäalan myös maailman huippua olevia konepajoja.</span>

    Odotan kiinnostuksella pystyykö joku kumoamaan laskelman.

    Perko

    Kyllä  täällä käy  väkeä  ja olen tarjoillutkin  sen mitä nuotiolla on saatu noettua.  Joskus talvisin vaellamme naapurin kassa laavulle ja ihaillen seuraamme oivalluksiamme.   Niin kutsun voisin  lähettää mutta kun lähestymiset täällä  ovat olleet sitä ihtiäää niin jääköön. Aavistan  myös ettei  kysymyksesi ollut aito niin se siitä.   Hakkuumiehet ,  ”asiantuntijat”  ja ranskalaine proffa  saunottiin herkkujen kera taukotuvalla.  Sanoivat olleen ekakerta heille   myyjältä.

    Reima Muristo

    Mikä tuossa on kumottava? Satusetä tason houreita.

    ”Perko voisi järjestää tutustumisretken metsiinsä. Kiinnostuneita varmasti riittäisi.”
    Putin ja muut keput ovat kiinnostuneita aina naapurinsa maa-aloista.

Esillä 10 vastausta, 5,341 - 5,350 (kaikkiaan 14,575)