› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,351 - 5,360 (kaikkiaan 14,577)
1 2 3 … 535 536 537 … 1 456 1 457 1 458

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 26.7.2022, 21:36

    Vielä pari juttua lisäksi : 20 v:n päästä ei ole yleensä vielä mistä korjata MT:n eh:lla 50 mottia/ha havupuuta.  Sehän merkitsisi 7,5/ha/v  motin keskikasvua vv. 0-20.   Siksi eh on vasta n. v. 30 .      Toinen asia ; jäännösarvo tarkoittaa jk:n metsän puuston arvoa v.60 korjuun jälkeen koska samaan aikaan on tehty tasaikäiseen metsään päätehakkuu .   Se ei ole negatiivinen vaan positiivinen ;  Liki 10 k€/ha on sen arvo ja se diskontataan vuoteen 0. (d- kerroin on jotain n.  0,095)  joten vaikutus on vähäinen.   Verrataan keskikasvua /kiertoaika hakkuusaantoon, niin selviää sekin asia.

    ”Oikeilla” arvoilla laskettuna (k-kasvut toisin päin kuin minulla oli ensin) on todella selvä ero viljellyn kohteen hyväksi, (kun se oli selvää jo kasvujen ollessa väärin päinkin.)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2022, 21:46

    Kiitos Puuki tarkennuksista! Enskan siirtyminen 10 vuodella eteenpäin ei vaikuta paljoa kokonaisuuteen, kun sen tuoma tulo on vähäinen. Tuolla toisaalla joku (Visakallo?) mietti enskaa jos alle 15 vuotiaaseen viljelykuusikkoon, joten ajattelin että vuosi 20:kin voisi nipin napin onnistua.

    Itsekin mietin jk-metsän jäännösarvoa, joka pitää vähentää alkuinvestoinnista mutta jos vähentääkin vaikka sen 950 euroa, niin silti jää jaksollinen malli reilusti kannattavammaksi.

    Millähän korkokannalla jikoo sitten esimerkin luvuilla vielä kannattaisi eli nettonykyarvon ja jäännösarvon summa menisi nollaksi? Entä jaksollinen malli? Vai meninkö jälleen hatelikkoon. Missä muuten on RR, nyt tarvittaisiin talousosaamista…

    Visakallo Visakallo 26.7.2022, 21:51

    Kysymys oli A.J. viljelykoivikosta, jonka ensiharvennus tulee 12-15 vuoden iässä. Kuusikon ja männikön 20 vuoden iässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.7.2022, 21:59

    Juu niinpä olikin. Eli Heinäveden korkeuksilla hyvin hoidetun viljelykuusikon eh ehkä vuonna 25-30, toka harvennus 45, ja päätehakkuu 60. Tai sinne päin tilanteen mukaan.

    aegolius aegolius 26.7.2022, 22:07

    >Millähän korkokannalla jikoo sitten esimerkin luvuilla kannattaisi?

    Ei ainakaan Ylen luvuilla millään korkokannalla ja siksi ne on siitä pois jätettykin. Mitä isompi korkokanta sitä enemmän se painottaa tuoton saamisen nopeutta. Jos vaihtoehtoina ovat 300 kuution metsän avohakkuu ja 300 kuution metsään tehtävä jk-hakkuu, vastaus on hyvin selvä ja vain selvenee korkokannan kasvaessa.

    Jk:n ainoa mahdollisuus on pudottaa puustopääoma reilusti alas niin, että jäljelle jääneet pienet tukit ja propsit voittaisivat istutettavat taimet. Jatkuvuus vain tulee loppumaan nopeasti ja näissä oletuksissa on ne syvimmät kuopat.

     

    Jovain Jovain 26.7.2022, 23:34

    Edelleenkään jk:n 10000 alkupääoma ei ole kulu, laskelman toisen vaihtoehdon viljelyn kustannukseen 1200 rinnastettava kustannuserä. Vaan hyväksi luettava pääoman tuotto, joka on realisoitavissa milloin hyvänsä. On olennainen tekijä kustannusvertailussa ja sitä käytetään vertailussa tulonsiirtona jaksottaisen vaihtoehdon hyväksi.  Timpan laskelma perustuu jk:n osalta arvioihin ja tulonsiirtoihin sekin ja yhteen Lapinjärven jk-koealueen kasvulukemaan. Tuskin voidaan yleistää senkään osalta.

    Perko 27.7.2022, 00:05

    Jk     metsän   vuosi       saldo    0% korolla   puhtaana käteen

    22             ( myyty 56oo  )

    34             4600

    46             9310

    82          25093,34 €

    Keskituotto          418,22 €/ha / vuosi  ilman propsia ja rankoja!

    Korjattu 27.7. 2022  9:24

    __________________________________________________________

    Avoviljely    82      15392 €        350 m 3   (1500€ x 4% x30 v) =  – 4865 €

    Tulos                        10527 €       No ei huono   175,45€/ha   /vuosi.

     

    Menninkäinen 27.7.2022, 00:29

    Kuten tästä Perkon laskelmasta selviää.

    Kun keksii omaan ajatusmaailmaan sopivat luvut ilman mitään todellisuuspohjaa. Voi perustella itselleen mitä vain.

    Harmi vain sellaisten ihmisten puolesta joille metsä ei ole tuttu. Joku saattaa jopa luulla että luvuissa on todenperääkin.

    aegolius aegolius 27.7.2022, 01:38

    >Ei ainakaan Ylen luvuilla millään korkokannalla ja siksi ne on siitä pois jätettykin.

    Täytyypä korjata oma väite. Ylen jutun laskelma lähtee 300 kiintokuution metsästä ja haluaa esittää kahta vaihtoehtoa. Avohakkuu antaa silloin parhaan lähtökassan. Väitin, että millään korkokannalla jk ei olisi parempi noilla luvuilla, mutta olin väärässä. Korkokannoilla 0 % ja 1 % jk on selvästi parempi, korkokannalla 2 % tilanne on tasaväkinen, mutta korkokannalla 3 % ja sitä korkeammilla koroilla jk häviää selvästi. Tämä johtuu siis siitä, että avohakkuu antaa paremman välittömän tulon ja korkeat korkokannat painottavat nopeaa tuloa.

    Tein aikani kuluksi tällaisen kuvan eri korkokannoista (alla). Valitettavasti ette pääse itse säätämään korkokantaa, vaan kuvaa joutuu tuijottelemaan tovin. Lukujen pitäisi kestää tarkistuslaskennat.

    https://imgur.com/a/HQFAUgE

    Ylen jutussa ja Timojen vastauksessa Annelille mainitaan, että korkokannalla 3 % jk olisi 12 % kannattavampi kuin jaksollinen. En ymmärrä miten olisivat voineet tehdä niin selkeän laskuvirheen, koska tuolla korkokannalla jaksollinen on kymmenisen prosenttia kannattavampi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2022, 05:46

    Jovain: se kymppitonni on nyt meillä sijoitettuna metsään joten ei ole merkitystä saako sen hakata milloin vain. Nyt tutkitaan kuinka hyvin se raha tuottaa metsässä.

    Jos vertaan jk-metsää aurinkopaneeli-investointiin mitä minulle tarjottiin viime vuonna. Paneelit olisivat kustantaneet 10000 euroa. Jatkuvapeitteisen metsän oletettu kantorahatuotto olisi siis jatkuvasti 5000/15 vuotta = 300 euroa vuodessa eli 3 %. Paneeleista saisi paremman tuoton vaikka huomioitaisiin vain oma kesäajan käyttö ilman ulosmyyntiä (edit).

    Se hyöty tästä keskustelusta on että viimeistään nyt kaikki ymmärtävät kaksi asiaa: lähtöarvojen vaikutuksen ja koron vaikutuksen kannattavuuslaskennassa. On vain uskallettava myöntää oma tyhmyys niin asiat alkavat selvitä pala kerrallaan.

Esillä 10 vastausta, 5,351 - 5,360 (kaikkiaan 14,577)
1 2 3 … 535 536 537 … 1 456 1 457 1 458