› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,361 - 5,370 (kaikkiaan 14,577)
1 2 3 … 536 537 538 … 1 456 1 457 1 458

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 27.7.2022, 06:31

    Aivan oikein AJ.   Kukaan kun ei koskaan tiedä kaikkea, niin pitää pyrkiä kuuntelemaankin ja opettelemaan tarvittaessa uutta.

    Rinkopaneelit tuottaa minulla ainakin näillä näkymin 6,5 – 7 %;n koron. Ylijäämän myynti on kannattavampaa kuin oma käyttö.  Jk jää heikommin kannattavaksi mutta sitä voi petrata, kun ei tee liian usein vaan pääosin uudistaa viljelemällä.

    Perko 27.7.2022, 06:59

    Aurinko paistaa ikkunoista ja parhaina päivinä keväällä energia;  800 W/ m2.  No nuo ikkunat ovat olleet  siinä seinässä kuin  metsän puut metsässä eikä niistä tarvitse korkoja maksaa.  Mutta jos ostaa metsän osia tai taimi ( puolivalmisteita ) niin ne ovat ehkä koronalaista juttua mutta eivät omat puut jotka jatkuvasti jk tuottaa jopa uutta ”pulivalmistetta” . Ikkunaverot ovat  poistettu kauan sitten.   On se hyvä pohtia sitä miten itse asiat ymmärtää!

    Puuki 27.7.2022, 07:09

    Alkolla taitaa olla edelleen ainakin melkein monopoli noissa pulivalmisteissa.

    Metkaa on ( ellei olisi myös melko vakavaa), kun jk osoittautuikin toimivan korkojen suhteen juuri päin vastoin kuin on yleensä väitetty mm. lehtien mainoksissa.   Mitä korkeampi korko, sen huonompi tuotto on suhteessa tasaikäiseen metsänhoitoon on tosiasia useimmissa tapauksissa .

    Perko 27.7.2022, 07:33

    Noista laskemistanne selviää vain ,  vielä on sitä bresneviläistä hapatusta.   Paljastuu sekin  vaikka suuresta hatusta vetelette arvot  laskuihin olkoon pää hatun sisällä tai ei niin  tulos on huuhaata , pässinlihaa.

    mehtäukko 27.7.2022, 07:36

    ”…vaikka suuresta hatusta vetelette..”  Kuinkas, kun Ruotsinkin metsäntutkimuslaitos esitti samansuuntaiset tulokset ?

    Puuki 27.7.2022, 07:36

    Koville  kuulostaa ottavan Perkolla myöntää erehtyneensä.  Mutta kyllä se siitä ajan kansa ohi menee…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2022, 07:39

    En valitettavasti ymmärrä aegoliuksen kuvaa: kuinka paljon rahaa on sijoitettuna ja minne? Uudistamiskulu? Se Excel-taulukko oli selkeämpi esitystapana kun siitä näkee oletuksetkin eikä vain tulokset.

    Edellisen kierron avohakkuutuloa ei sellaisenaan sijoiteta mihinkään joten sitä ei mielestäni kannata huomioida alussa metsätulona. Se aiheuttaa sen että avohakkuu voittaa aina tuottolaskelmassa. Sen voi sen sijaan sijoittaa metsän ulkopuolelle.

    Sen sijaan kiinnostava asia olisi tutkia sitä, kannattaako metsään sijoittaa uudistamiskulu vai jiikoo-kasvatuksen vaatiman puuston arvo. Se voi tilanteesta riippuen olla siis alempikin kuin kymppitonni, esimerkiksi 7500 jos tehdään alussa tukkien yläharvennus ja jätetään vain lisävaltapuita, kuitua ja muutama siemenpuu.

    Olli Tahvosen laskelmien mukaan jatkuva vaihtoehto on aina kannattavampi, mikäli korkokanta on korkea. En nyt ihan heti kättelyssä usko että alan guru tekisi laskuvirheitä.

    Perko 27.7.2022, 07:51

    Niin erehdyin kun laitoin tuohon esimerkkiini jk – propsille korkomenon, pahoittelen !  Muuten laskuni on lähes live-tietoa metsästäni.

    Jovain Jovain 27.7.2022, 08:27

    Timojen jk malli on selkeä. Lähtee nollatilanteesta ja päättyy nollatilanteeseen, on vertailtavissa ja vertailu voi jatkua uudesta nollatilanteesta.

    Eihän yhden kierron vertailuun ei voi ottaa kahta nollatilannetta tai perrustella jollain hoitotöiden puutteella. Niitä ei yksin kertaisesti sulkeutuneessa jk metsässä ole. Jk:n kontolle ei voi ottaa uuden metsän perustamisen taimikon kustannuksia.

    Timpan malli on selkeä, tulot-menot. Jos siinä otettaisiin jk vaihtoehto todellisilla arvoilla huomioon. Timpan harsittujen metsien lähtötilanteen kyllä ymmärtää, mutta on myös tuottavia metsiä, joita voidaan ottaa, on voitu ottaa, jk tuoton piiriin. Saavuttaa parhaimmillaan jopa tuplat, ainakin eurotuottoina, jos sitä verrataan pitkän taantuman avohakkuisiin. Timpan metsänhoito ei ole sellaista.

    Puuki 27.7.2022, 08:27

    Muistaakseni Tahvonen varoittaakin tekemästä liian suoria johtopäätöksiä NNA- laskelmista.

    Kun lasketaan paljaan maan arvoa, se ei välttämättä vastaa yhden kiertoajan tulosta.  Varsinkaan silloin ei vastaa, kun tehdään päätehakkuu / jätetään paljon puuta pystyyn jk-metsään ja niitä verrataan keskenään.   Sitähän nuo laskelmat juuri suurella puupääomalla osoittaa selvästi.    Jatkuvien kiertoaikojen summa- funktion käyttö on teoriaa joka ei vastaa mo:n käytännön tilanteita.

    Päätehakkuun suurempaa tuloa ei tarvitse sijoittaa (jos ei ole semmonen tilanne kyseessä) mihinkään . Silti voidaan laskea kannattavuusvertailu kuten edellä on tehtykin, ja ottaa siinä korkotekijä huomioon.   Joku vain koettaa harhauttaa kertomalla miten päätehakkuutulot kuuluu (paljaanmaan arvo- laskelman teorian mukaan kuuluukin) edellisen puusukupolven tuloihin joten ei muka tarvitse ottaa ollenkaan niitä huomioon .  Käytännössä kuitenkin ne kantorahatulot (jotka näkyy vertailussa jk:n puustopääomana) muuttaa tilanteen useimmiten  tasan toisin päin.  Eli ts. vertailuissa jk:n tapauksessa jäävä puusto on kulu jota tasaikäsessä kasvatuksessa ei tule.

    Pienemmän arvon  puustopääoman jättäminen on yksi vaihtoehto (Sitähän minäkin olen yrittänyt kertoa esimerkeissä ja käytännössäkin tehnyt) jolloin tilanne tasoittuu. Mutta sitten tulee ”vastaan” se ongelma , milloin ( ja missä yleensä edes onnistuu) vähäisempi alikasvos  on kasvanut tarpeeksi seuraavaan harsintakertaan sopivaksi.

Esillä 10 vastausta, 5,361 - 5,370 (kaikkiaan 14,577)
1 2 3 … 536 537 538 … 1 456 1 457 1 458