Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,371 - 5,380 (kaikkiaan 16,168)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Eihän yhden kierron vertailuun ei voi ottaa kahta nollatilannetta tai perrustella jollain hoitotöiden puutteella. Niitä ei yksin kertaisesti sulkeutuneessa jk metsässä ole. Jk:n kontolle ei voi ottaa uuden metsän perustamisen taimikon kustannuksia.”

    Aika mielenkiintoinen olisi tuommoinen ”sulkeutunut jk-metsä” nähdä käytännossä! Jos joku vieläkin väittää, ettei jk-metsässä ole hoitotöitä, on joko jk-uskon sokaisema, tietämätön tai valehtelee tarkoituksella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sulkeutuneessa jk-metsässä on niin paljon puuta että taimia ei synny! Harvassa jk-metsässä pääomaa on vähän rasittamassa, taimia ehkä syntyy, mutta hakattavaa vähemmän. Kumman valitset? Itse valitsisin sen vaihtoehdon, että jättäisin optimaaliseen kohteeseen enemmän puuta ja kokeilisin tehdä yksi tai kaksi jiikoo-hakkuuta ja sen jälkeen uusi kierto avohakkuusta. Ei huolta taimien syntymisestä!

    Onko viljelymetsätalouden nollaraja Iisalmessa?

    aegolius aegolius

    >En valitettavasti ymmärrä aegoliuksen kuvaa: kuinka paljon rahaa on sijoitettuna ja minne? Uudistamiskulu?

    Minun kuvassani ei ole mitään ”omaa”, vaan kaikki luvut ovat tästä Ylen jutusta (7.7.), jossa jk esitettiin virheellisesti aivan ylivertaisena.

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

    Edit. Varmaan olette jo ketjussa todenneetkin, niin paljonhan siinä olisi vielä muutenkin korjattavaa. Esimerkiksi Heinäveden kuusikon ensiharvennus vasta 38 vuotiaana kuulostaa vähintäänkin erikoiselta. Lopussa tarkastelu lopetettiin 46 vuoteen sillä ajatuksella, että puuta olisi molemmissa yhtä paljon. Voi vaan miettiä mikä ero on kuusikossa, joka juuri kohta ollaan harventamassa toisen kerran verrattuna neljästi poimintahakattuun vaihtoehtoon. Ei olisi vaikea valinta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä. YLE:n jutussa laskettiin jotenkin virheellisesti – emme tiedä miten kun laskelmia ja oletuksia ei avattu riittävästi. Toimittaja Markku Sipi kommentoi että jos jollain on parempia lukuja niin laittaa kehiin. Nyt sen tilalle pitäisi löytää se oikeampi tapa laskea. Se ei nyt auta miestä mäessä eli päätöksenteossa, ellei verrata metsänuudistamiskuluja ja jiikoo-metsään jäävän puuston tuottoa vaan lasketaan jotain muuta.

    Puuki

    Noinhan se mennee yleensä kuten AJ:n liitteessä  kerrotaan.  Eli hitaamman kasvun paikoissa  kannattaa säästää uudistuskuluissa mm. kaistalehakkuita ja sp-hakkuita tekemällä.    Lisäksi säästöä tulee kun esim. istuttaa vain tukkipuuaihiot ja antaa luonnon hoitaa (jos on mahdollista)  kuitupuiden syntymisen . Siihen tarvitaan yleensä maan muokkaustakin.

    Hyvin onnistuu kannattavasti Iisalmen pohjoispuolellakin vielä 4-5 %;n korkokannalla laskettunakin jalostettujen siirtokuusten istutus.  Pukkala ei laske mitään lisäarvoa jalostushyödystä yms:sta.  Se ei pidä paikkaansa , että kasvulisä tyssäisi taimivaiheeseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä. Maanmuokkausta ei kannata jättää tekemättä aivan karuimpia ja ohutkunttaisimpia alueita lukuun ottamatta, tosin niillä voi kannattaa pitäytyä poimintahakkuissa eikä ottaa itselleen huolta uudistumisesta.

    Perko

    Aiemmin oppineet ehkä laskee ja uskoo  massan tuotantoon  eli pelkkään kuutioiden kasvuun ja pitämällä  sankka metsä.  Sitä voi jatkaa kukaan heitä  ei estä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Massan jalostaminenhan on erittäin kannattavaa. Se on metsäteollisuuden vika että niitä voittoja ei jaeta meille.

    Perko

    Niin, hallinto ja oma  järjestö sitä vaati.  Ei kai ollut halua ansaita vaikka tarvetta oli ja on edelleen.  Muutama seniili täällä edelleen ihaillen kertoo kuin on  paikkakunnalle hyväksi kärsimys ja turharaataminen.   On kai ryssän geenejä  niin vahvasti joukossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkon esimerkkiin kommentti. Jos laskee pelkät tulot eikä sijoituksen korkovaikutusta. Jiikoossa olisi tuloja 60 vuoden aikana: hakkuut vuosina 15, 30, 45, 60 eli yhteensä tuloa 5000 x 4 = 20000. Avomallissa olisi tuloja esim. vuosina 25 (700), 45 (3300) ja 60 (19000) = noin 23000. Mutta kun jiikoossa alkuinvestointi on paljon suurempi, niin kaltoin käy? Jäännösarvo jiikoossa periaatteessa sama kuin alkuinvestointi, paitsi sen arvo on enää noin 1/10 alkuperräisestä 60 vuoden päästä.

    Mikäköhän olisi jiikoossa se alkuun jäävän puuston arvo, jolla se pääsee samaan tuottoon kuin avohakkuu ja kuusen istutus? Suuntaa antavan vastauksen saa aiemmista laskelmista. Jos myynti on 5000 euroa/15 vuotta se on 330 euroa vuodessa. 330/0.04 = 8300 euroa.

    Perun vähän puheitani kun sanoin aiemmin että ei investointilaskelmia tarvitse tehdä, sen kun vaan noudattaa Tapion ohjeita. No ei välttämättä tarvitsekaan mutta onhan tämä mielenkiintoista.

Esillä 10 vastausta, 5,371 - 5,380 (kaikkiaan 16,168)