› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,381 - 5,390 (kaikkiaan 14,968)
1 2 3 … 538 539 540 … 1 495 1 496 1 497

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 27.7.2022, 10:08

    Tuskin avohakkuutonta metsänhoitoa on olemassakaan. Tieteellistä tutkimusta tehdään, mutta käytännössä vähemmän. Kujala myöntää myös avohakkuuvaihtoehdon, eiköhän vaihtoehdot löydy sieltä välimaastosta. On myös uudistettava jossain vaiheessa, ei voida pitkittää, se on metsänhoidon kannalta välttämätöntä, toteuttaa myös niitä luontaisia vaihtoehtoja.

    Jovain Jovain 27.7.2022, 10:19

    Mikä 1/10 arvo alkuperäisestä. Eiköhän alkuinvestointi ole sama kuin jäännösarvo. Se on edelleen täydestä arvosta ja voidaan tulouttaa.

    Timppa 27.7.2022, 10:19

    Kuten Kari Mielikäinen totesi, metsätalouden kannattavuus lähtee vuositulojen ja -menojen erosta.  Ei siihen kannata sotkea mitään ihmeellistä korkolaskua, mikä on typerää siinäkin mielessä, että erilaisilla kasvupaikoilla sekä hakattava puumäärä että   kasvu vaihtelevat  rajusti.   Lehtomaisen tai kuivan kankaan tuotot ovat aivan erilaiset.  Miten ne voisi puristaa johonkin 4 %:iin. Pitää koko ajan tarkastella koko tilan tuottoa, jota voi sitten verrata tilan markkinahintaan jos huvittaa.

    Jaksollisen ja jatkuvan paremmuusero lähtee siis kasvun ja myyntihintojen sekä hoitokulujen eroista.  Kuten Kari Mielikäinenkin totesi, niin vaikeaa on löytää muuta toimialaa, jossa pärjäisi niin pienellä tuotantopanoksella kuin metsätaloudessa.

    Professoreilla ei ole ollut parempaa tekemistä.  Ovat, osoittaakseen viisauttaan, keksineet tuon NNA:n jonka lähtöarvot on pakko vetää hatusta.

    jarru66 jarru66 27.7.2022, 10:23

    @Puuki; ”jäännösarvo tarkoittaa jk:n metsän puuston arvoa v.60 korjuun jälkeen koska samaan aikaan on tehty tasaikäiseen metsään päätehakkuu .   Se ei ole negatiivinen vaan positiivinen.”
    Syöttöarvo, johtui pelkästään Excelin Funktiosta, joka käsittelee asiaa toisin. Muutin nyt  taulukkoon, siten, että jäännösarvo voidaan antaa positiivisena lukuna Ei vaikuta laskelmiin mitenkään, koska funktioon laitoin nyt -1 kertoimeksi.

     

    Jakuvassa kasvatuksessa Hankinta/sijoituskustannus on puuston alkupääoma (esimerkissä 10k€). Aivan vastaavasti laskelmiin voisi lisätä molempiin kasvatustapoihin maapohjan arvon alkupääomana, mutta koska se on molemmissa sama, se ei muuta laskelmaa.

    Lisäsin taulukkoon Sheet2:n, jossa pyrin laittamaan sellaiset hakkuukertymäarvot JK:lle, että noin 5k€ saadaan tuloja 15 vuoden välein.

    Puuki 27.7.2022, 11:25

    Timppa:

    Ei niitä tuloksia ”puristeta” mihinkään tiettyyn %:iin. Kyse on eri asiasta.  Arvioidaan kannattavuutta etukäteen eri mh-menetelmillä laskemalla NNa:ja ( tai samaa asiaa toisin päin prolongaamalla).   Jos NNa on positiivinen valitulla korkokannalla laskettuna, niin ”sijoitus” on silloin kannattava.  Mitä enemmän menee plussalle, sen kannattavampaa tod. näköisesti (=> tietyssä kohteessa.)    Kassavirran mukaan kannattavuuden arvioiminen on toinen tapa joka kuvaa sen hetkistä tilannetta paremmin metsälötasolla.

    Perko 27.7.2022, 12:02

     

    A. J.  kyselyyn vastaan.

    On hölmöläisen hommoo pittää mehässä  10 k € puita ja vuotella  15 vuotta tuhoja, se seuraava myynti oliskin sitten  reilut tuplat.   Mikäli puut on  propsia niin tolkullinen  jo tiettä ettei 3000- 4000 puuta /ha  ole mikään terve  mo.  Se miten omille puille laskee korkomenetyksiä  onkin jo hankalaa tietää kelle maksaa eihän se oo keltään pois ?    Laitetaanko  aukonhoitajalle  korot raksuttamaan  40 vuoden jälkeen kun propsille voidaan laskea jonkinlainen arvo?

    400 – 800 rahanarvoista 2 – 8 €  puuta/ha  on  jk  ihan hyvät luvut myynnin jälkeen ja niistä ei tarvii laskea  mitään menetystä ei niitä ole ostettu keltään.   Miulta ei oo kukaan tuullut pyytämään korvaukksia. Tosion!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2022, 12:38

    Joo sikäli Perkon kanssa sammoo mieltä että jäävän puuston määrä voi olla alempikin kuin kymppi. Esimerkiksi se voi olla puolet Heinäveden esimerkin päätehakkuumetsän arvosta eli 7500 euroa.

    Ropsien lisäksi alueelle pitää kuitenkin jättää lisävaltapuita tukkipuuta tuottamaan: et pysty hakkaamaan 15 vuoden päästä 5000 euron satoa, ellei se sisällä tukkia jonkin määrän. Summaan tarvitaan esimerkiksi 50 euron runkohinnalla 100 mottia myyntiä.

    Sahapappa Sahapappa 27.7.2022, 12:50

    ”et pysty hakkaamaan 15 vuoden päästä 5000 euron satoa, ellei se sisällä tukkia jonkin määrän. Summaan tarvitaan esimerkiksi 50 euron runkohinnalla 100 mottia myyntiä.”

    Vaan Heinävedelläpä homma onnistuu 50 motin myynnillä, koska runkohinta on 100 euroa. Kätevää!

    Jotenkin sitä toivoisi maksimaalista Yle-veroakin maksavana veroalamaisena, että toimittelijat perehtyisivät asioihin ja pitäytyisivät tosiasioissa. Mainokset, mielipidekirjoitukset ja kolumnit ovat sitten asia erikseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2022, 12:59

    Kävin lukemassa Arvometsän blogia jos sieltä löytyisi jotain viisautta. Löytyikin yksi mahdollinen selitys siihen miksi laskelmamme poikkeavat toisistaan. ”Tässä optimoinnissa ensimmäisessä hakkuussa jätetyn puuston arvoa ei tarvitse tulkita jatkuvan kasvatuksen kustannukseksi.” Edelleen: ”Ymmärryksen puute on anteeksiannettavaa, harhaanjohtaminen ei.”

    (Minulla ei toimi tuolla sivulla ääkköset, ehkä teillä toimii.)

    http://www.arvometsa.fi/jatkuva-kasvatus-kannattaa-aina/

    Timppa 27.7.2022, 13:02

    Kannattavuustarkastelussa minä en tarkastele kassavirtaa vaan metsätalouden tuottoa, mikä on siis vuotuinen kasvu euroina vähennettynä kuluilla.  Näinhän kaikki firmat laskevat liikevoiton.  (Myyntitulo ja varaston muutos vähennettynä kuluilla on liikevoitto) Ei minun metsätalouden kannattavuuteen vuositasolla vaikuta se myynkö paljon vai en lainkaan.   Pitää aina summata myyntitulo ja puiden arvon muutos. Kassavirta on ihan eri juttu eikä sitä pidä sotkea kannattavuustarkasteluun.  Firmoillakin on erikseen kassavirtalaskelma.

    NNA:ta tai sen käänteisarvoa sidotun pääoman tuottoa tietysti pitää käyttää, jos aikoo ostaa metsää.  Hakkuutapojen vertailuun siitä ei.  Nykyisessä hakkuutapojen vertailukeskustelussa NNA:n tarkoitus on johtaa porukkaa harhaan.

Esillä 10 vastausta, 5,381 - 5,390 (kaikkiaan 14,968)
1 2 3 … 538 539 540 … 1 495 1 496 1 497