Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,391 - 5,400 (kaikkiaan 14,967)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    HYVIN pitkälle noin kuin Timppa ynnää. Jos yleensä mikään tai metsätalous saadaan kannattavaksi, välttämättömät työt on oikea aikaisesti,oikein menetelmin ja hinta/laatutietoisesti suoritettava. Muuten käy kuin lypsävän lehmän hoitamattomana…

    Perko

    7500 summa on  turhaan suuri ja se syntyy tai jää  seuraavien  hakkuiden tarpeesta, niin taisit sanoa .  Tuo arvo vaihtelee ja laskee kun    oikeaoppinen jakauma on käytössä nuorempi puusto on otettava huomioon ettei synny tyhjäkäyntiä.   Näissä oloissa on  kasvunopeus hyvä  eikä ole huolta  tukin riittävyydestä  pitämällä valmiina 19 – 17 senttisiä sopivan luvun.   96 mottia hehtaarilta valmistuu tukiksi 12 vuodessa ihan helposti.  Olen varmistellut  lustomittauksella ja kakkaroilla laskelmat.   Lomien loputtua    jatkuu  myynti.    Kohta  olen   siirtämässä tehtäväni seuraavalle ja vapaudun freelanceriksi.

    aegolius aegolius

    >7500 summa on  turhaan suuri

    Olen samaa mieltä Perkon kanssa siitä, että on aika vaikea saada jk:n ainoaa talousetua esiin, jos hakkuun jälkeen puuston arvo jää näin korkealle.

    >Lomien loputtua jatkuu myynti. Kohta  olen siirtämässä tehtäväni seuraavalle

    Yleensä tehtävät kannattaa jättää seuraavalle (kaupalla) ennen puunmyyntiä, koska uusi omistaja saa huomattavan edun verotuksessa (metsävähennys). Hyöty on helposti useita tuhansia euroja.

    Puuki

    No sanotaan vähän tarkemmin , että nettokassavirtakin (puun myynnin vuositulot – vuosikulut) kertoo kannattavuudesta aika paljon, jos myydään vuosittain kasvun verran puuta kuten on usein  oletuksena metsäsuunnitelmissa.  Siihen kun lisätään  mm. puuston arvon muutos niin päästään korjattuun kokonaistulokseen.  Lopulta päästään kirjanpidon tulokseen kun otetaan vielä huomioon esim. verot, oman työn arvo ja varausten muutokset.

    Ihan hyvin  myös mh-tapojen vertailuun voidaan käyttää  NNA-laskelmia kunhan oletukset vastaa todellista tilannetta.  Jos optimoidaan vain toista vaihtoehtoa (yleensä jk:a)  niin pieleen menee.

    Kummallinen väite sekin ,että jk:n puustopääoman kulua  ei kuuluisi laskea mukaan vertailuun.  Eihän sille mitään voi , jos numerot sitten näyttää huonoa jk:lle,  kun otetaan mukaan menoja aiheuttavia tekijöitäkin eikä vain niitä tuloja tuottavia. Sama juttu raivaus- ja th- kulujen unohtamisessa.  Tai tasaikäisen metsän kohdalla harvennuksilla yläharvennusmahdollisuuden unohtamisessa.

    Pieni puustopääoma aloituksessa laittaa arvioimaan entistäkin tarkemmin sitten milloin pääsisi missäkin tapauksessa seuraavan  kerran keräämään kermat päältä eli kannattavaan poimintahakkuuseen.   Jos on vain keppimetsää pystyssä, niin todennäköisesti ei ihan heti.    Jossain  optimikohteessa voi hyvinkin onnistua, jos on esim. juuri arvokasvun parasta vaihetta aloittelevia puita riittävästi  pystyssä.   Mutta helposti voi jäädä esim. 15 vuoden päästä tehdyssä harsinnassa  vain puolet siitä erään  esimerkin 5000 € /ha kantorahasta taskun pohjalle.

    Perko

    Ota puuki  välillä raitista ilmaa nythän on ilma viilentynyt.    Nuo ovat maksullista juttua joista jää velkaa.  Omista puista ei jää velkaa! eikä ne rakuta korkoa.

    Taukoa jonkinaikaaaaa!

    Puuki

    Kuka jää velkaa ? Sinä vai minä ? Minä kerron ”omasta päästä” näitä vertailujuttuja, en kopsaa mistään maksullisesta palvelusta tms:sta.

    Ruoka ja kahvitauko on toisaalta ihan paikallaan. Laittaiskohan uusia pottuja silliveden kera vai söisikö pizzanjämän tai sitten lämmitän kalakeiton pakasteesta ?  Pitääpä laskea ensin  NNa:lla mikä kannattaa tänään.

    aegolius aegolius

    >Kävin lukemassa Arvometsän blogia jos sieltä löytyisi jotain viisautta 

    Erilaisia näkökulmia voi etsiä ja lukuisia epäloogisuuksia, mutta viisauksia tuskin löytyy.

    Kurkkaapa vaikka juuri tuon linkin taulukko, jossa esitellään jäävä puusto. Jo kahden prosentin korkokannalla optimaalinen jäävä puusto on 62 kiintoa, josta vain 12 kiintoa on tukkia. Kolmen prosentin korolla ei ole tätäkään määrää. Sitten suurelle yleisölle esitellään hakkuun jälkeisiä 10000 euron arvoisia puustoja (Yle 7.7.) ja blogissa toisaalla selitetään, että ”Suomen metsissä on vähän puuta” ja annetaan ymmärtää, että jk:n avulla puumäärä kasvaisi selvästi nykyisestä. Miten se kasvaisi, jos poimintahakkuun optimi lopputulos on alle 50 kiintoa kuitua hehtaarilla? Minulle ei vaan avaudu tämän herran status laisinkaan.

    KeMeRat

    Wikipedian mukaan status on suomalainen metsäntutkija ja metsätalouden suunnittelun professori.

    Timppa

    Minulla on joka asiasta kokemusperäistä tietoa.  Niin myös pienestä puumäärästä.  Vuonna 1933 laskettiin tilan arvo.  Puuta oli 50 m3/ha, josta 11,6 kpl/ha yhden tukin puita (pit 4,8 m, latvalpm 15 cm)  Sitten hakkuut olivatkin lähes seis 30 vuotta.  Meiltä puuttuu kaikki ikäluokat väliltä 1933-63.  Vuonna 1967 puuta oli 85 m5/ha ( 1963-34 oli 6 % tehty aukoksi, mistä tilan metsien kunnollinen kehitys alkoi)

    Nyt puuta on 150 m3/ha ja myymme n 5 m3/ha/v.  Siis 10 vuodessa sen puumäärän, mitä metsissä oli silloin.  Erona on, että nyt havupuusta on 65 % tukkia.  Vuonna 1933 ehkä 10 %.

    Visakallo Visakallo

    Tätä asiaa olen koko ajan ihmetellyt:  Jk:ssa kerrotaan hakkuut tehtävän 15 vuoden välein, mutta jaksolliseen tarjotaankin aivan hurjan pitkiä hakkuuvälejä. Miksi näin? Eikö jk muuten pärjää vertailulaskelmissa?

Esillä 10 vastausta, 5,391 - 5,400 (kaikkiaan 14,967)