› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,401 - 5,410 (kaikkiaan 14,967)
1 2 3 … 540 541 542 … 1 495 1 496 1 497

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2022, 15:50

    Tuo uroteko mitä Timpan porukat ovat tehneet on tehty monen muun porukan voimin ympäri maata. Aiemmin siihen pakotettiin metsälain ja vakuustalletuksen sekä pakollisen mhy-jäsenyyden kautta. Nyt se sama suunta pitäisi säilyttää markkinaehtoisesti. Metsäteollisuuden vastuullisuutta peräänkuulutetaan: myös metsätalouden kannattavuus pitää säilyä, ei vain osakkeenomistajien tilipussi.

    Timppa 27.7.2022, 16:17

    Tuo uroteko mitä Timpan porukat ovat tehneet on tehty monen muun porukan voimin ympäri maata. Aiemmin siihen pakotettiin metsälain ja vakuustalletuksen sekä pakollisen mhy-jäsenyyden kautta. Nyt se sama suunta pitäisi säilyttää markkinaehtoisesti. Metsäteollisuuden vastuullisuutta peräänkuulutetaan: myös metsätalouden kannattavuus pitää säilyä, ei vain osakkeenomistajien tilipussi.

    Ei siihen pakotettu.  Kyllä se tahto tuli omistajilta.  Olivat tekijät kyllä sitkeitä sissejä.  Paljasjuuritaimilla erittäin kivisiin maihin täystiheät metsät.  Teitäkin oli vähän.  Kiva niissä metsissä on puita katsella ja myydä.  Haasteellista, että pitää pystyä vähintään yhtä hyvään.  Mieluummin parempaan.

     

    Metsuri motokuski 27.7.2022, 19:07

    Tuohon aikaan vielä arvostettiin metsää ja asenne oli kohdallaan. Paremmaksi piti jättää kun itse saadessa. Nyt tahtoo olla vain toisin päin. Kaikki mitä saadaan otetaan irti ja loput jätetään oman onnensa varaan. Sellainen kuva tulee kun katselee pohjoisen keski-suomen taimikoita. Varsinkin saarijärven alue on oikea hyvä esimerkki tästä.

    Timppa 27.7.2022, 19:57

    Älä Mm moiti kaikkia Saarijärven taimikoita.   Meidän yhteismetsällä on Hoikankylässä viimeisen päälle hoidetut taimikot.  Ja kyllä ne kasvavatkin.

    Metsuri motokuski 27.7.2022, 20:01

    Taitaa olla teidän ainoa sillä seudulla. Kyllä niitä hoitamattomia on aika paljon siellä hoikankylällä myös.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2022, 20:52

    http://www.slideshare.net/Metsakeskus/kujala-miten-jatkuva-kasvatus-vaikuttaa-metsnomistajan-tuloihin

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.7.2022, 20:57

    Tästä kannattaa huomata kuvio jossa on kasvuja eri ERIKA-koealueilta: mitä suurempi puustopääoma koealueen sisällä eri koealoilla (samanväriset pisteet), sitä suurempi kasvu (sivu 5). Myös hyvät kannattavuusvertailut, kannattaa verrata edelliseen linkkiini. Lopussa Niemistö päättelee että jos jiikossa huomioidaan korjuuvauriot ja taimikonhoito, jaksollinen malli tulee kannattavimmaksi (sivu 28).

    http://www.slideshare.net/Metsakeskus/jatkuva-kasvatus-kannattavuuden-nakokulmasta-02122020-pentti-niemisto

    Puuki 28.7.2022, 09:20

    Th:n kallistuminen ja omatoimisuuden väheneminen syynä rästeihin.  10 v:ssa hinnat on n. 2 x.stuneet.   Ei näy puun kantohinnoissa joten siitä paljolti kiinni. Silti itse ainakin hoidan tai hoidatan taimikot, kun ei kannata ehdyttää huonohkosti lypsävää lehmääkään jo siinä vaiheessa.

    Jk:n laskelmat Lukella on luonnollisesti  realistisempia kuin Arvon mainoksissa.     Luken laskelmien mukaan vasta 4 %:n korkokannalla olisi jk keskimäärin vähän kannattavampi kuusikoissa kuin istutus.  Mutta tilanne muuttuu , jos otetaan käyttöön ”säästöt” istutuksissa ja th -kuluja lasketaan myös jk:n metsään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2022, 09:33

    Edelleen… Mahdollisuus jaksollisessa mallissa myös yläharvennukseen. Suurempi korjuuvaurioriski jatkuvapeitteisessä. Kaarnakuoriais-, metsäpalo- ja kuivuusriski kuusella.  Epäoptimaalinen tilajärjestys ja kokojakauma, huono laatu. Jatkuvaa mallia pidetään vähempiriskisenä, jos edelleen kasvatettavat puut ovat jo valmiina alkutilanteessa, mutta käytännössä välttämättä ei olekaan. Kaiken kaikkiaan huolellisen omatoimisen metsänomistajan menetelmä, ei ollenkaan laiskan ja ahneen, niin kuin sitä nyt markkinoidaan.

    Gla Gla 28.7.2022, 09:48

    Visakallo: ”Tätä asiaa olen koko ajan ihmetellyt:  Jk:ssa kerrotaan hakkuut tehtävän 15 vuoden välein, mutta jaksolliseen tarjotaankin aivan hurjan pitkiä hakkuuvälejä. Miksi näin?”

    Ei tuo ole ainoa asia, jossa manipuloidasn lähtöarvoja halutun lopputuloksen saamiseksi. Mutta poimintahakkuuta esittävistä kuvistani selviää, miksi hakkuuväli on oltava tiheä. Pystyykö puuston kasvu vastaamaan tähän haasteeseen, on taas eri juttu.

    Annelin analyysi osuu nappiin jk-metsän arjesta.

Esillä 10 vastausta, 5,401 - 5,410 (kaikkiaan 14,967)
1 2 3 … 540 541 542 … 1 495 1 496 1 497