› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,411 - 5,420 (kaikkiaan 14,967)
1 2 3 … 541 542 543 … 1 495 1 496 1 497

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 28.7.2022, 10:03

    Hyvin osuva oli tosiaan Annelin analyyssi.

    Luken tutkimuksesta sen verran vielä, että siinäkin selviää miten iso vaikutus on jäävän puuston arvolla kannattavuusarvion lopputulokseen.  Lisäksi korjuuhinnan erot n. 2-4 €  x motit /kiertoaika ja kantohinnat n. 80 % tasaikäisestä.   Kok.kasvussa ero 15-30 %.   Pitää siis olla ihan optimaalinen kohde jk:lle ja hoitaa se oikein (ilman isoja korjuuvaurioita/luonnon vahinkoja)  jotta   onnistuu päihittämään tasaikäisen metsän tuotossa (jos siinä puolestaan on onnistuttu uudistamisessa ym. mh:ssa).

    Perko 28.7.2022, 10:20

    Puuki,  kun korkojenkassa pelaat niin laskee siihen  saldolle tuottokorkoa samalla lisäten 12-15  v välein ,  varmaan helpottaa kun saat roklata. Miltäs se näyttää?

    Puut kasvaa kuin  väkisin sen 12 vuoden  aika lisää paksuutta ~ 10 cm, laskee siitä ken haluaa.   Keskushallinto ei nykyisin määrää  pitääkö puut antaa  riukuina ilmaiseksi.   Iroittaudutaan itse hallintoon, niin Visankin pitää tehdä.    Venäläinen Suomi   muuttuu!

    PS. silloin kun  aukossa virkistellään taimikkoa  valmiista metsästä tehdään sahatukin tai pylväspuiden  myyntiä.   Puukin väittämä ja  otaksunta tasaikäisen  tukin tuotos parempi , mutta se  on jopa  60 %  suurempi ( nopeampaa)  monikerroksellisessa  systeemissä.

    Kimi,  uskolla,  kävelyillä metsässä eikä tamppauksellakaan selviä  mikä menetelmä tuottaa toista paremmin euroja.

     

    Timppa 28.7.2022, 10:21

    Taimikonhoidon lisääntynyttä kustannusta kompensoi nykytaimikkojen erittäin hyvä kasvu.  Ainakin meillä joskus riittää yksi perkaus.  Pari tapausta on, että riittää ennakkoraivaus ennen ensiharvennusta.

    Ei sillä jonkun kuvion puuston jäävän puuston arvolla voi olla merkitystä, sillä vertailuhan on tehtävä siitä olettamuksesta, että lähtötilanteessa myydään sama määrä puuta kummallakin hakkuutavalla.   Ratkaisevaa on vain koko tilan metsien kasvu ja puun myyntihinta kuten  olen kirjoittanut.  Siis liikevoitto.  En ymmärrä miten täysin yksinkertaisesta asiasta saadaan niin monimutkainen.

    kim1 28.7.2022, 10:56

    Niin,kuinka jaksetaan vängätä päivänselvästä asiasta aina vain,eikä loppua näy..,heh.
    Meistä useampi on liikkunut vuosikymmeniä omissa metsissään,niin takuu varmasti on jo siinä ajassa muotoutunut tarkka näkemys mikä toimii ja kannattaa ja mikä ei.

    Mustaa ei saa valkoiseksi vaikka olisi kuinka kiihkouskovainen,vaikka he itse niin luulevat..,mutta sehän onkin uskon asia..,heh

    Puuki 28.7.2022, 11:04

    Timppa kertoo koko tilan tilanteesta mutta ei kaikki metsätilat ole samanlaisia.  Voi olla esim. pieni palsta jossa on vain yksi tai 2 kuviota.  Ja muutenkin on kyse vähän eri ”aisasta”, kun verrataan yhden leimikon tai kuvion mh-tavan kannattavuutta etukäteen.   Silloin verrataan yhden ”tuotantoyksikön” tilannetta kerrallaan eri mh-tavoilla toteutettuna.

    Suht. rehevillä maillakin riitti ennen yleensä  yksi th-kerta. Nykyään joutuu (jos haluaa hoitaa taimikon hyvin) joskus tekemään pari kertaa varhaishoidonkin, kun myös vesakko kasvaa entistä paremmin.

    Sulkeutuneita metsiä ei tarvitse yleensä raivata ollenkaan ennen harvennusta tai ei ainakaan 2 kertaa kuten yhden Arvometsän omistajan esimerkissä.   Erikoista on että harvempia jk-metsiä ei kuitenkaan tarvitse raivata eikä niiden taimikoita hoitaa ollenkaan.  Jk-metsän kasvatukselle voisi keksiä uuden määritelmänkin tuon perusteella ; rusinatpullasta, ilman kuluja – tyylin metsänhoitoa.

    Timppa 28.7.2022, 13:15

    .  Ja muutenkin on kyse vähän eri ”aisasta”, kun verrataan yhden leimikon tai kuvion mh-tavan kannattavuutta etukäteen.   Silloin verrataan yhden ”tuotantoyksikön” tilannetta kerrallaan eri mh-tavoilla toteutettuna.

    Tästähän minä juuri kirjoitin.  Metsä koostuu useista ”tuotantoyksiköistä”.  Normaalissa metsässä kaikille niille tehdään aikanaan samat toimenpiteet.  Tästä seuraa sitten, mikä on tilanne k0ko tilan osalla ja mikä on kannattavuusero eri menetelmien välillä.  Tuoreella kankaalla se on kuvaamani.  Jossakin karussa männikössä se erilainen.  Tai silloin, kun jostain syystä on valmiiksi erirakenteinen metsä tai mahdollisesti peitteiseen kasvatukseen sopiva suo.  Silloin on syytä pohtia mitä tekee.  Niin mekin luonnollisesti teemme.  Soillemme on tehty poimintahakkuuta, harvennusta tai uudistushakkuuta tilanteen mukaan.

    Keskustelua käydään kuitenkin koko ajan normaalista tilanteesta tuoreen kankaan metsässä.   Mitä sellaisessa metsässä on viisasta tehdä on siis itsestään selvää.  Ainakin, jos haluaa hyvää metsänkasvua ja taloudellista tulosta.  Korkolaskua voi käyttää miettiessään uudistamisen ajankohtaa.

    Reima Muristo 28.7.2022, 16:52

    Vaatimatonta on kehitys tästä aiheesta, n. 5400 postausta ja ollaan lähtöpisteessä.
    Suurin mielenkiinto kohdistuu aina vain naapurin tekemisiin kuten putinilla, kohta nähtävästi havaitaan natseja tai vihreitä ja tehdään rynnäkkö.

    Puun myynnissä on oleellista myydä silloin kun on tarvetta rahalle ja ennenkaikkea kun hinta on hyvä, muu on sitten sen odottelua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2022, 17:11

    Jo aiemmmin jakamassani Luken linkissä, erittäin ansiokkaassa Pentti Niemistön esitelmässä oli ns. normaalimetsän tila- eli metsälötason kassavirtatarkastelu ja lisäksi nettotulojen nykyarvojen tarkastelu kuviotasolla. Kannattaa lukea juttu ajatuksella läpi, vaikka ei omassa metsässä tekisikään laskelmia (linkki alla).

    Esimerkissä nettotulojen nykyarvojen ero oli 0-korolla 8900 euroa. Tarkastelussa annettiin hiukan etua jiikoolle olettamalla, että korjuuvaurioita ei tule eikä taimikonhoitokuluja. Tällöin korkoprosentin noustessa jiikoo huitelee ohi 3 prosentin korkotasolla. Kuinkas sitten kävikään? Kun nämä helpotukset jätettiin pois, jaksollinen vaihtoehto oli kannattavampi kaikilla korkotasoilla.

    Itse kullekin voi joskus tulla eteen metsikkö, jossa on päätehakkuun sijaan mahdollista tehdä ainakin yhden kerran yläharvennuspainotteinen poimintahakkuu ja kasvattaa eteenpäin lisävaltapuita. Tällaisista hakkuista on nättejä esimerkkejä Timo Kujalan esitelmän kuvissa. Yhden kerran onnistunut hakkuu ei kuitenkaan vielä ole tae jatkuvuudesta. Kuinka monta kertaa voi tehdä puiden poimintaa ja unohtaa hoitotoimet?

    http://www.slideshare.net/Metsakeskus/jatkuva-kasvatus-kannattavuuden-nakokulmasta-02122020-pentti-niemisto

    mehtäukko 28.7.2022, 17:18

    ”…Tarkastelussa annettiin hiukan etua jiikoolle koska oletettiin että korjuuvaurioita ei tule eikä hoitokuluja…”

    Höskä on aivan tyhjän päällä, kun tiedetään vuosikymmenen aikana vaikeutuneet korjuu-olot. Entisiä metsäteitä ei edes kunnosteta nykypainoille ja tilantarpeille saati tehdään uusia. On mahdoton yhtälö kerätä näitä puumääriä jk:lla kaikki pinta-alat koluten.

    aegolius aegolius 28.7.2022, 17:28

    >Suurin mielenkiinto kohdistuu aina vain naapurin tekemisiin

    Ei pidä paikkaansa. Ketjussa on tullut esiin myös omakohtaisia kokemuksia kaksijaksoisista metsistä ja yläharvennuksista. Emme oikein voi sille mitään, että palstalaiset jk-aktiivit eivät pysty antamaan tekemisistään tänne tietoja. Jovain on onnistunut tässä paremmin, mutta hänen menetelmä ei ole jk, vaan ennemmin ”vapaa kasvatus”. Kiinnostavaa olisi hakkuiden keskijäreydet, puumäärät, mitattu ppa jne, mutta minkäs teet, jos halutaan vain kehua ilman ainoatakaan faktaa.

    >Puun myynnissä on oleellista myydä silloin kun on tarvetta rahalle

    Tästä olen täysin eri mieltä.

Esillä 10 vastausta, 5,411 - 5,420 (kaikkiaan 14,967)
1 2 3 … 541 542 543 … 1 495 1 496 1 497