Jatkuva kasvatus käytännössä.

Anneli linkitä tämä kommentti sille YLen toimittajalle.  Siinä on faktat.  Siis pitää koko ajan tarkastella koko metsätilan tilannetta.

Eri systeemien kannattavuuserojen tarkasteluun ei tarvita monimutkaisia laskelmia. Riittää vuotuinen kasvu eli tuotanto, myyntihinta ja hoitokulut. Aivan kuten kaikessa muussakin yritystoiminnassa, siis liikevoitto. Tässä keskisuomalaisen tilan perustelut. Jatkuvan kasvatuksen keskimääräiseksi kasvuksi tuoreella kankaalla otin 4,5 m3/ha/v. Tämä perustuu Luken Lapinjärven koemetsässä 1980-luvulta tehtyihin mittauksiin. Jos Suomen parhaat asiantuntijat eivät pysty parempaan, niin emme pystyisi mekään. Meidän kuusikoitamme on käsitelty avohakkaamalla vuodesta 1963. Siitä tukee vuotuinen keskikasvumme 6,5 m3/ha/v.

Tämän vuotisissa hakkuissamme harvennuksia oli 2,3 kertainen määrä aukkoihin verrattuna. Puidemme keskihinta oli 55 euroa/m3 sisältäen myös kuusikkokohteen latvusmassan. Jatkuvan kasvatuksen tukkiosuudeksi arvioin 60 % ja hinnaksi 65 euroa/m3, kuidun hinnaksi 20 euroa/m3. Tästä tuli keskihinta 47 euroa/m3. Jaksollisen kasvu on siis 357 euroa/ha ja jatkuva 211. Olettaen, että uudistushakkuita tehdään kerran 70 vuodessa, niin 70 hehtaarin tilan jaksollisen kasvu=myyntitulo vuodessa on 70×357=24990 ja jatkuvan 70×211=14770 Myyntituloa kertyy jaksollisessa siis 10220 euroa enemmän. Tästä on vähennettävä yhden hehtaarin taimikon perustus- ja hoitokulut n 2000 euroa. Siis ennen verojen vaikutusta 70 hehtaarin tilan tuotto jaksollisella kasvatuksella olisivat vuodessa 8000 euroa enemmän. Pistääkö miettimään?

Kannattaa muistaa myös metsiemme historia. Vuonna 1950 metsissämme oli puuta 1,5 miljardia m3, nyt 2,5. Vuoden 1950 paikkeilla siirryttiin tekemään aukkoja. Jos kirjoittajat olisivat oikeassa, niin luvut olisivat toisin päin. Oli rohkea ja kauaskantoinen päätös siirtyä avohakkuusysteemiin ja metsänviljelyyn sotien jälkeisenä epävarmana aikana. Ilman tätä Suomi olisi todella paljon köyhempi eikä meillä olisi maailman huippua olevia metsäyhtiöitä tai metsäalan myös maailman huippua olevia konepajoja.

Olisiko ehkä niin , niin että jk on vain otettu keppihevoseksi muutaman sitä markkinoivan firman ja joidenkin puistometsänhoitoa kannattavien piirien toimesta.   Ehkä 2-3 viljelymetsätalouden liiasta sääntelystä (on ollut ja voi olla joskus aiheellistakin kritiikkiä, ei sillä) aiemmin k-piintynyttä mo:aa on myös mukana . Ja voi olla lisäksi joitain ryöstö-/rusinatpullasta-tyylin metsätaloutta kannattavia (ulkomaisia)rahastojakin .

Perusteita suosia jk:a ei löydy oikein muualta kuin peitteellisyyden visuaalisen näkymän paremmuudesta katsojan silmään  – useimmiten ennen tod.näk. tuulituhoja .    Hiilitaseen parantajaksi ei siitä ole  eikä mo:n  metsätalouden kannattavuuden kuin vain poikkeustapauksissa .  Tuhoalittiuskin on suurempi joten ei voi perustella luonnonsuojeluperusteinkaan, jos jotain tajuaa metsäluonnosta.     Lopulta jäljelle jää siis (ulkopuolisten osalta) motivaattoriksi  lähinnä vain iso konsulttipalkkiorahastus mahdollisuus yhdistettynä suuren yleisön tietämättömyyteen.

Osaako joku vastata: millainen alkupuusto ja kuinka arvokas pitää olla että 15 vuoden päästä saa hakkuutuloa 5000 euroa?

Pitää olla semmonen puusto josta saisi 15 vuoden päästä n. 7,6 motin vuosikeskikasvulla n. 114 mottia/ha puuta 70%:n tukkiosuudella.  Eli pitää olla kohtalaisen hyvä alkupuusto, suht. lyhyt aika harvennusreaktioon ja sopivan kokoista puuta jotta tukkia ehtii valmistua riittävästi.   Minkälainen ja minkä arvonen se olisi riippuu monesta eri asiasta.  Ehkä mottiohjelmistolla voisi kokeilla eri vaihtoehtoja (kellä se on käytettävissä).

Perkon jk -metsälaskelma esittää  kieltämättä tehokasta metsänkasvatusta, kun kasvu kiihdyttää kokoajan kuin sika juksuaan ; lopussa jo n. 16 mottia/v keskikasvulla. Ei huono. Ja kirsikkana kakun päällä tarkkaakin tarkempi lopputulos, senttien tarkkuus kantorahatulossa  v. -82 .    Janottiko kun heräsit unesta ?

Jatkuva kasvatus työllistää isäntiä&puunostajia kuutio mittaus laser tarkasti tehtailla