› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,451 - 5,460 (kaikkiaan 14,974)
1 2 3 … 545 546 547 … 1 496 1 497 1 498

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 29.7.2022, 22:37

    En ole ymmärtänyt Arvometsän toimintaa mainoksena. Toteuttavat hoitomuotona jatkuvaa kasvatusta, joka vastaa omaa näkemystäni jk metsänhoidosta riittävällä puustopääomalla. Valitettavasti omasta toiminnastani ei ole antaa tuloksia, on riittänyt yleinen näkemys ja kokemus metsäalalta.

    aegolius aegolius 29.7.2022, 23:30

    >En ole ymmärtänyt Arvometsän toimintaa mainoksena.

    No ei kai minkään firman itse toiminta ole mainosta. Mainosta on annetut arviot, lehtijutut, yrityksen blogitekstit jne. Ethän kai automainoksistakaan kaikkea kerrottu usko faktana. Tässä on aivan sama.

    Jovain Jovain 30.7.2022, 09:41

    Onhan tämä tilanne mielenkiintoinen. Kuvitellaan hallitsevansa metsienhoito yksipuolisesti valtakunnan lehdistöä myöten. Saahan sitä harrastaa vaikka itsepetosta, sinänsä hyvällä asialla, mutta myös paikkansa pitämättömillä väittämillä (mainos). Esim. valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puustosta valtaosa on luontaisesti syntynyttä. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka kaikkein parhaat kasvumaat, hakamaat, kaskimaat jne. Pidetään yleisesti jk metsän kasvatuksen ulottumattomissa, mutta myös niissä voidaan voidaan toteuttaa jk metsän kasvatusta hyvällä menestyksellä. En väheksy jaksottaista metsän kasvatusta, myös valtaosa omista metsistä on sitä. Mutta en kuitenkaan ole ottamassa avohakkuun pitkää taantumaa ja viljelyn huomattavaa työmäärää ja kustannusta, jos edellytykset jk metsänkasvatukselle ovat olemassa.  Tähän kohtaan sopii aivan yksinkertainen selitys. Pitämällä puusto yli kynnysarvon, eli yli heinettymisen ja vesakoitumisen kynnysarvon, edelleen kasvatusta voidaan jatkaa. Kysymys ei ole vain yhdestä tai kahdesta hakkuukerrasta, vaan hyvinkin 5-10 kerrasta tai enemmän tai jatkuvasti. Eihän kuusikaan taimetu luontaisesti vyötäisille ylettyvään pintakasvillisuuden sekaan, vaan se vaatii lähtöpuustolta heinettymisen kynnysarvon alittamista (ongelman poistamista). Puustolla voidaan ohjata taimettumista ja näin riittävällä puustopääomalla voidaan hallita heinettymisen ja vesakoitumisen ongelmaa.

    Gla Gla 30.7.2022, 09:58

    ”Kysymys ei ole vain yhdestä tai kahdesta hakkuukerrasta, vaan hyvinkin 5-10 kerrasta tai enemmän tai jatkuvasti.”

    Perusteletko, miten olet tullut tuohon lopputulokseen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.7.2022, 10:25

    Onko tietoa missä pohjapinta-alassa tai runkoluvussa tuo heinettymisen ja vesakoitumisen kynnysarvo sijaitsee MT- tai VT-metsätyypillä? Pitäisi siis saada alle kuusen taimia, mutta vesakko ei saisi kasvaa eikä heinä. Jos alussa on tukkipuiden poiston jälkeen sopiva määrä hyvälaatuisia lisävaltapuita ja kuitupuita mitä kasvatella, päästään ehkä hyvinkin 1-2 hakkuuta eteenpäin hyvin tuloksin?

    1. hakkuu vuonna 15. Jätetyt vähintään noin 20 cm paksut lisävaltapuut ovat kasvaneet 15 vuodessa tukeiksi eli läpimittaluokkaan 25-30. Tavoiteltava läpimitan kasvu saisi olla männyllä kuitenkin enintään 0,5 senttiä vuodessa (lusto 2,5 mm) jotta laatu pysyisi hyvänä (15 x 0,5 cm = 7,5 cm). Kuusella ei ole näin tarkkaa, se saa kasvaa enemmänkin.

    2. hakkuu vuonna 30. Alussa olleet taimet olisivat kasvaneet 30 vuodessa kuitupuun mittaan ja alussa olleet 10-15 sentin paksuiset kuidut tukeiksi (30 vuotta x min. 0,5 cm = 15 cm > 25-35). Jos taimia ei ollut alussa tai ei ole syntynyt aika pian ensimmäisen hakkuun jälkeen, pää tulee tässä kohtaa vetävän käteen.

    Puuki 30.7.2022, 10:40

    Luontainen uudistaminen 2. jaksoisissa ja muissa tasaikäisinä kasvatettavissa  metsissä ja jk:n harrastaminen on eri asioita vaikka joku niitä ja muitakin yleisesti tunnettuja metsänkasvatukseen liittyviä termejä koettaakin  sekoittaa keskenään.

    Heinittyminen estää tehokkaasti luont. uudistumisen useimmissa tapauksissa rehevillä kasvupaikoilla . Varsinkin pienaukot ilman maanmuokkausta toimii huonosti ellei  ole riittävästi kasvatuskelpoisia taimia jo valmiina olemassa.

    Millä perusteella nimim. Jovain kertoo täällä jk:n mainosten kritisoimisen olevan itsepetosta ?   Et ole ymmärtänyt ilm. yhtään mitään melkein  koko ketjun ajan esillä olleista esimerkkilaskelmista etkä myös esim. Paavo puunkasvattajan linkin laskuesimerkkiä.    Itsepetoksestakin on kyllä ollut hyviä esimerkkejä mm. alv -laskentaan liittyen aiemmin itse itsepetossyyttäjä – nimimerkin toteuttamana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.7.2022, 10:50

    Oikeasti rehevillä, siis parempi kuin mustikkatyyppi, ei kannata varmaan haaveilla jiikoosta ellei kasvata jaloja lehtipuita. Ne ovat niitä aitoja varjoon uudistuvia lajeja.

    Timppa 30.7.2022, 10:51

    Insinöörinä uskon vain mittauksiin.  Päätökset tehdään niiden perusteella.  Kirjoitit Jovain, että aukossa on  ”pitkä taantuma”.  Miten on sen kuusikkokohdan, josta kuusi on kaadettu.  Ainakin meidän  metsissä taantuma olisi vielä pitempi.   Koko ajan on tarkasteltava koko metsän tilannetta.  Silloin tietää miten metsätalous kannattaa.

    Ja kuten olen niin usein kirjoittanut, markkina suosii jaksollista kasvatusta hyvien uudistushakkuuhintojen ja kuusikoiden latvusmassan myyntiarvon vuoksi.   Uudistamiskustannuksetn hoituvat näillä

    Meidänkin metsien puumäärästä on vielä n 65 %  luontaisesti syntynyttä, mutta luontaisesti syntyneiden metsien kasvu on vain n 30 % kasvatusmetsien kasvusta.  Enkä saisi niitä luontaisesti syntyneitä metsiä kasvamaan paremmin hakkaisin niitä miten vaan. Puusto on liian harvaa ja taimia liian vähän.   Kun tuollainen liuonnonmetsä tehdään aukoksi, niin kasvatusmetsän odotettavissa oleva keskikasvu on yleensä vähintään 50 % parempi kuin hakatun.  Miksikö niitä luontaisesti syntyneitä metsiä meillä on noin paljon?  Johtuu historiasta.  Tilan metsät oli harsittu tasolle 50 m3/ha vuonna 1933.  Sitten hakkuut olivat olivat lähes seis 30 vuotta vuoteen 1963.  Meiltä puuttuu 30 ikäluokkaa.   Siksi meillä on vielä noita ikääntyneitä  metsiä, joissa tuotto on tullut lähinnä myyntihintojen paranemisen kautta.

    Juttusi on tyypillistä jatkuvaa kasvatusta käyttäville.  Siitä puuttuu tuo kaipaamani matematiikka.  Sitten vasta voitaisiin aidosti ottaa kantaa.

    Vaatii todellisia selvännäkijän kykyjä, jos luonnossa osaa ennustaa puuston oikean tiheyden, jotta metsä taimettuisi luontaisesti eikä heinettyisi.  Noilla kyvyillä voisi olla käyttöä myös pörssissä.

    Tomperi 30.7.2022, 10:56

    olenko väärässä jos sanon olevani eri mieltä tuon rehevyyden olevan este jatkuvalle kasvatukselle.  Mie en oo yhtään kunnon määriteltämää nähnyt, sen vuoksi ihmettelen, miten määritellään jatkuva kasvatus ja jatkuva peitteisyys Suomessa?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.7.2022, 10:56

    Jaan Timpan huomiot ja huolen kasvusta. Kuten olen kommentoinut aiemminkin, nykyiset kasvumallit perustuvat luonnonmetsistä metsien inventoinneissa tehtyihin historiamittauksiin. Jos näillä ennustetaan jiikoo-metsän kasvua, saatetaan päätyä yliarvioihin ja toisaalta viljelymetsien osalta aliarvioihin. Tällä voi olla ratkaiseva vaikutus taloustarkasteluissa eli kasvuarvioita on korjattava, kuten mallittajat jo aivan oikein tekevätkin.

Esillä 10 vastausta, 5,451 - 5,460 (kaikkiaan 14,974)
1 2 3 … 545 546 547 … 1 496 1 497 1 498