Jatkuva kasvatus käytännössä.

Mittausten mukaan (koealojen perusteella, esim. Erika-tutkimuksessa) kasvuerot on olleet 20-30 %:n  luokkaa.   Suurempiakin eroja voi tulla koska jalostuksen, siirtohyödyn  ja sopivan maanmuokkauksen kaikki hyödyt ei ole vielä realisoituneet metsän kiertoajan kasvussa.

Voi onnistua jk tyydyttävästi rehevälläkin maalla, jos on sopivasti puiden erirakenteisuutta valmiina olemassa.   Muuten se on helposti  ajan ja resurssien hukkaan heittämistä kannattavuuden kannalta katsottuna . Ei muuten jos on esim. tarve metsän puistomaisuuden säilyttämiseen näköalan vuoksi .

jos vuosittain hakkaisi keskimäärin 0,1 ha aukoksi ja aukon koko ois siis 0,3 ha maksimissaan, mikään ei todellakaan estä muutamassa vuodessa metsittymistä omien havaintojeni mukaan, olisiko tämä jatkuvaa kasvatusta esim 10 hehtaarin rehevällä kuviolla, jos koivittuu kasvatetaan koivua jos pajuttuu kasvatetaan pajukko energiapuuksi, kyllä sinne kuusikko aikanaan nousee,, ja onko pakko aina käyttää perinteeksi muodostunutta nykyistä puutavaralajisysteemiä?

Ainakin täälläpäin eivät ole kiinnostuneita 0,3 ha uudistusaloista.  Ja jos ovat aikaa on kyllä yleensä siihen mennessä jo kaiken maailman törkyä on niin paljon että täyttää kyllä sellaset vaatimukset että metsä on.  Ittselläon 0,3 ha juuri tällä tavoin hakattua metsää kome vuotta sitten. Kerran näin maastossa ja sanoin etttä tuossa lähellä on täysin epäonnistunut metsänviljely kohde, kysyi onko se viljelty, sanoin että on muokattu mutta täysin epäonnistunut niin ei kiinnostunut sano että se tulee aikanaan esiin…En tiedä tiesikö metsänomistaja.  Nythän oikein suunnittelevat pajun viljelyn edistämistä yhteiskunnan varoin energiaksi hiilinielujen kiiihdyttämiseksi….

” Tyhmää porukkaa.  Vähäkivisillä masilla tehdään meillä kääntömätästys. ”   Hän on insinööri joka kutsuu   teesejään  kuin olisivat totuudeksi muuttuneita julistuksia.  Sopii  sekin mutta jos täällä pysyttäisi  monikerrosmetsän aiheessa ja jk:ssa .  Muuan vanhus  nousi vuorelle  kalkutteli kivitaulut korkeimman ohjeilla,  oli siinä taitava piikkaaja.  Niitä  sääntöjä opiskellaan tuhansien vuosin perään ulkoa. Vain harva muistaa ja vielä harvempi noudattaa.

Tuohon A J. pohdintaan puukokojen  jakaumasta  kirjallisuudessa on tutkittua tietoa ja monella varmaan omista kokemuksista varmistettu tieto.  Täällä porukka  kyllä äkkiä kertoo mikä on optimi  järjestys  lajeineen ja lukuineen   jolla  myyntiin lähtee nopeimmin paras satsi.  Olis osattava  valita kasvuun jäävät niin ettei tuotanto  viivästy ja uudistuminen jatkuu huipussaan. Mielenkiitoista metsänhoitajantietoa tarvitaan paljon, melkein enemmän kuin paljaaksihakkuussa ,  no ei ihan ; ) .