› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,471 - 5,480 (kaikkiaan 14,987)
1 2 3 … 547 548 549 … 1 497 1 498 1 499

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 30.7.2022, 14:29

    Ketäpä ostajaa kiinnostaa yksin 0,3 ha aukot?

    Perko 30.7.2022, 15:08

    @ Puuki; ”Jk:ssa pitäisi jäävän puuston olla juuri sopivaa jatkokasvatukseen jotta voittaisi norm. tasaikäisen kasvatustavan tuotossa 4%:n korolla laskettuna. (ja lisäksi kasvupaikan keskikasvun tietyllä vaihteluvälillä).    Esim. 600 kpl/ha keskikooltaan 150 l puun (+ muita pienempiä puita)  pääomakustannus on n. 2500 /ha. Seuraavan 15 vuoden kasvun pitää mahdollistaa harsinnassa n. 90-100 motin korjuun n. 45 € runkomottihinnalla.  Eli keskikasvun/15 v. tulisi olla silloin min. n. 6 mottia/ha /v.  Silloin ”pääomakulutappio” tulisi kuoletettua n. 60 motin harsintahakkuun tulolla 15 vuoden päästä päätehakkuusta ”

    Siirsin jutun tänne .  Hyvä alku!

    Puuki 30.7.2022, 16:15

    Jatkapa vaikka sinä siitä sitten.  Pitää muistaa ottaa huomioon mm.sekin  että päätehakkuutulo on ollut v. 0  n. 4 €/motti parempi  kuin jk:n metsän tulo. Sehän tuosta ”hyvästä alusta” vielä puuttui.

    Jovain Jovain 31.7.2022, 10:06

    Gla hyvä kysymys.

    Itsepetosta on sekin, kun mainostetaan ”hyvillä uudistushakkuuhinnoilla” ja vielä syvemmältä, ”uudistuskustannukset kuittautuvat näillä” ja perustellaan luontaisen huonommilla tuotoilla. Aatamin aikaisilla jk metsillä, ”Puusto on liian harvaa ja taimia on liian vähän”. Väittämillä hallitaan keskustelua, mutta jostain syystä puun hinta ei kuitenkaan ole noussut vuosikymmeniin.

    Tai AJ: ”Oikeasti rehevillä, siis parempi kuin mustikkatyyppi, ei kannata varmaan haaveilla jiikoosta”.

    Rehevyys ongelmaa MT tai VT metsätyypeillä ei edes ole tai on vähäinen. Sitä rehevimmillä mailla on ja on hallittavissa riittävällä puustopääomalla ( esim. 200 mottia).

    Puuki luottaa maan muokkaukseen ja täydennysistutuksiin kaksijaksoisissa metsissä ja hänen mielestään ei onnistu jatkuva kasvatuskaan ilman. Hänen suositukset ja laskelmat ovat lähinnä lakirajoilla ja aloituksen puustopääomat ovat jopa reilusti alle 100 motin. Tuossa viimeisessä 90 ja ovat lähinnä kuitumetsää ja jopa taimistoja.  4 % tuotto asettaa, jos oikein ymmärrän, melkoisia vaatimuksia jk:lle. 90-100 motin kasvun, vähintään 6 motin keskikasvulla ja 15 vuodessa aloituksesta. Olikohan tarkoituskaan osoittaa jk:n paremmuutta, vaan kompensoida jk:n ”negatiivisilla” tuotoilla. Tamppaamista ja taimiston hoitotöitä ainakin riittää näillä vaihtoehdoilla.

     

    aegolius aegolius 31.7.2022, 10:18

    Jovainin itsevarmuushan näyttää kehittyvän edelleen. Joko on ppa:n mittailua kokeiltu tai metsänhoidon suositukset edes jk:n osalta luettu? Pahoin pelkään, että puheen tasolla jatketaan eikä halua oikeasti oppia jotain ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.7.2022, 10:34

    Oho nyt tuli kunnon puustopääoma, 200 mottia. Ei puhuta enää lakirajoilla häälyvistä tupsulatvaisista kuusen jäterääseiköistä. Arvometsällä jäi myös kunnon puusto ensimmäisessä esimerkkihakkuussa, kun 15000 euron avohakkuutulon sijaan otettiin metsästä vain 5000 euroa ulos, ja loput jätettiin korkoa kasvamaan. Kysymys kuuluu niin kuin RR sen esittää: kasvaako tuo ylimääräinen kymppitonnin sijoitus enemmän korkoa metsässä vai metsän ulkopuolella? (Hän lisäisi ”vastaavalla riskillä”, mutta eri sijoitusten riskitasoja on melko hankala arvioida.)

    aegolius aegolius 31.7.2022, 10:45

    Ei varmasti kasva metsässä yhtä paljon kuin metsän ulkopuolella! Eikö tämä ole jokaiselle metsäsijoittajalle jo ihan selvää? Eroa tasoittaa ainoastaan se, että metsää uskaltaa helpommin vivuttaa velalla verrattuna osakesijoittamiseen. AJ kerroit riskitason arvioinnin olevan vaikeaa. Mieti hetken 100000 € velan ottamista metsäkiinteistön ostoon vs. vastaavaa velkaa osakesalkuksi. Kumpi jännittäisi enemmän?

    Jovain on tätä 200 motin puustoa puhunut jo pitkään. Hänen ajatus on kasvattaa sitä 100 kiintoa ja sitten hakata. Minun ymmärrykseen ei vaan mene se, että miten 200 kuution kuusikkoon syntyy ainoatakaan kuusentainta muualle kuin ajouralle ?

    Jovain myös korostaa ”kunnon puustopääomaa”. Tämä johtuu siitä, että jostain (metsään.fi?) on saatu päähän 5-8 % kasvuprosentti ja ajatus jatkuu teoreettisesti siitä eteenpäin. Mitä isompi puustopääoma, sitä isompi tuotto euroissa. Ei näillä ajatuksilla ole mitään totuuspohjaa. Vedän mattoa alta aina välillä, jotta joku satunnainen palstan lukija ei saisi liikaa hulluja ajatuksia. A.Kettunen on aivan eri tasolla näissä jk-puuhissa kuin tämä meidän ”kaksikko”. Hänen kanssa saisi varmasti aikaan ketjun otsikon mukaiset keskustelutkin.

    Jovain Jovain 31.7.2022, 10:50

    AJ, ei korkoa kasvamaan vaan puustoa kasvamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.7.2022, 10:57

    Kyllä pörssiosakkeiden osto velalla jännittäisi enemmän kuin metsän osto, mutta siinä riskitasokin on jo lähtökohtaisesti korkeampi kuin metsässä, eli ei verrata enää vastaavan riskin sijoituksia. Metsäsijoitusta voisi verrata vaikka osakehuoneiston vuokraamiseen, jossa ilman velkavipua jäädään tuottotasoon eli 2,5 – 5 prosenttia. Näistä tuotoista pitää vanhoissa yhtiöissä maksaa vielä perusparannukset (vastaavat metsänuudistamis- ja hoitotöitä) sekä pääomatulojen verot.

    Jovain: käytin sanaa korko koska yleensä raha kiinnostaa enemmän kuin kuutiot.

    Puuki 31.7.2022, 11:01

    No ei todellakaan ollut tarkoitus osoittaa jk:a  paremmaksi menetelmäksi. Minä teen vertailua , en yritä käärmettä pyssyyn väkisin tai narulla työntämistä kuten eräät.

    Puustopääoman pitää olla riittävän pieni jotta olisi edes mahdollista kilpailla kannattavuudessa tasaikäisen kanssa isommalla korolla kuin 0-1 %.   Siitä on kysymys.    Taimikoksi riittää min. lakirajan verran taimia . Jos jää vain kasvatusmetsää , niin sitten PPA min on rajana.     Et ole ymmärtänyt oikein sitä mitä ”kuittaantumisella” tarkoitin.  Vielä kannattaisi opiskella lisää sinunkin. Et ole ihan  ns. täysin oppinut wanha tekijä.

Esillä 10 vastausta, 5,471 - 5,480 (kaikkiaan 14,987)
1 2 3 … 547 548 549 … 1 497 1 498 1 499