› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 14,987)
1 2 3 … 548 549 550 … 1 497 1 498 1 499

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 31.7.2022, 11:44

    Puuki et taida ymmärtää edes omia kirjoituksiasi. ”jotta voittaisi norm. tasaikäisen kasvatustavan tuotossa 4 %:n korolla laskettuna”. Ei voittanut ja ei ole edes mahdollista.

    Aegolius Arvometsän esimerkissä kokonaispuusto oli 300 mottia, kasvatettava puustopääoma 200 mottia ja hakattava 100 mottia, nuo prosentit 5-8 ovat omiasia. Metsähoidon ohjeet ovat suosituksia ja suuremmat puustopääomat eivät millään tavalla poikkea niistä.

    Puuki 31.7.2022, 11:51

    Eläpäs tule ”issääs neuvomaan” Jovaini ennen kuin olet opetellut edes alkeet korkolaskuista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.7.2022, 12:08

    Oletko Jovain perehtynyt aiemmin jaettuun Pentti Niemistön esitelmään? Siinä jaksollinen voitti kaikilla tutkituilla koroilla kun huomioitiin korjuuvauriot ja hoitokuluja. Eli siirryttiin idealismista realismiin.

    Perko 31.7.2022, 13:23

    Outoja juttuja,  vauriot hoitokulut ja korot.  Laskekaa korko myös myynnistä tulleeseen saldoon vaikka 0  – 50 vuotta eteenpäin ja vertaa sitä  taimikoihin menneeseen rahaan.   Korjuuvaurioita  ei ole syntynyt osavilla tekijillä,  toheloilla tullee paljaassa aukossakin  tuho.  Sen kun selitätte  miten myyntipuun hinta on huonompi 15 ja 30 vuoden myynnissä. nykyhinnoin tukista se on jk ssa 40€ parempi kuin niistä riukupuista.  Puuki puhalla ulos!

    A  J , mie myös elän realismissa ihan metsän keskellä ( laboratorissa ) koko kesät  ja paljon talvellakin.

     

    aegolius aegolius 31.7.2022, 13:26

    >Aegolius Arvometsän esimerkissä kokonaispuusto oli 300 mottia, kasvatettava puustopääoma 200 mottia ja hakattava 100 mottia, nuo prosentit 5-8 ovat omiasia.

    Eivät ole prosentit omiani, vaan sinun. Kirjoitit 8.4. Kalkkimäen palstan hakkuunjälkeisen 200 motin kasvavan 8 % kasvulla 16 kiintoa vuodessa ja sait hirmuiset tuotot. Seuraavalla sivulla ”helpotit” kasvua 7 prosenttiin ja edelleen oli kova tuotto. Tällä teoreettisella pohjalla sinun ajatukset enimmäkseen ovat.
    (https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/jatkuva-kasvatus-kaytannossa/sivu/430/)

    aegolius aegolius 31.7.2022, 13:51

    >Outoja juttuja, vauriot hoitokulut ja korot. Laskekaa korko myös myynnistä tulleeseen saldoon vaikka 0 – 50 vuotta eteenpäin ja vertaa sitä taimikoihin menneeseen rahaan.

    No tämän olen huomannutkin, että monet metsätalouden perusasiatkin ovat joillekin aivan outoja juttuja. Joillekin matematiikkaa korostavillekin jopa korkolaskenta on vaikeaa – koronkorko taas aivan mahdotonta.

    Jovain Jovain 31.7.2022, 14:48

    Olkoon näin, en lähde kiistämään Aegoliuksen tekstejä, mutta en kovin paljoa ole tinkimässä tuosta 7 – kuutiosta. Seuraava hakkuu olisi, jos metsät olisivat vielä omissa nimissä (yhtymä) jk hakkuu. 50 vuotiaassa kuusivaltaisessa, n. 10 vuotta sitten  puhdistushakatussa metsässä. Saanto tukkia päivän hinnoin ja korjuukuluin, ei raivautarvetta (on ns. kynnysarvon paremmalla puolella) ja jää odottamaan seuraavaa jk hakkuuta. En puutu näihin kannattavuuseroihin, mutta epäilen että metsän tuotto kunnossa. Tätäkin metsää suositeltiin ennen puhdistushakkuuta avohakattavaksi.

    aegolius aegolius 31.7.2022, 15:13

    >en kovin paljoa ole tinkimässä tuosta 7 – kuutiosta 

    Huomaat kuitenkin, että olet tullut nyt alkuperäisestä 16 kuutiosta 7 kuutioon? Minä olen kysellyt, että mihin nämä luvut perustuvat, mutta et ole osannut vastata. Oletan, että ovat teoreettisia ajatuksia vain. Huomaat, että 7 kiinnon kasvu on enää 3,5 %, kun alun perin oli jätetty se 200 m3 puusto.

    >epäilen että metsän tuotto kunnossa. Tätäkin metsää suositeltiin ennen puhdistushakkuuta avohakattavaksi.

    Luulen, että harvennus on ollut kannattava. Olisiko avohakkuu ollut parempi, tarvittaisiin enemmän tietoa. Varmaa on, että muutaman vuosikymmenen kassavirta on tuolla tavalla toimien paras. Se vaan on eri asia kuin paras taloudellinen kannattavuus.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.7.2022, 17:00

    Ei voi paljoa tinkiäkään 7 motista, jos meinaa hakata 15 vuoden välein 100 mottia runkohinnalla 50 euroa – saadakseen hakkuutuloa 5000 euroa (7 x 15 = 105). Puuntuotoksen kannalta tuo on mahdollista saavuttaa ainakin jonkin aikaa jos jäävän puuston laatu pysyy hyvänä.

    Esimerkki. Avohakkaaja sijoittaa metsänuudistamiseen 1500 euroa plus myöhemmin taimikonhoitoa. Lisäksi hän sijoittaa muualle kuin metsään 15000 – 1500 = 13500. Jatkuva kasvattaja sijoittaa metsään 10000 euroa alkupuustoksi ja muualle 5000. Lisäksi hän teettää saman määrän taimikonhoitoa kuin avohakkaaja.

    Jos oletetaan että kaikki sijoitukset tuottavat saman, niin korkolaskuri antaa tuotoksi sijoitusajan lopussa samat lukemat. Taloudellisen tuloksen ratkaisee siis se kummassako paikassa raha tuottaa paremmin, metsässä vai sen ulkopuolella. Toisaalta se otetaanko ja kuinka paljon tuotosta kulutukseen sijoitusaikana jolloin pääoma vähenee, vai sijoitetaanko hakkuutulot ja osingot aina uudelleen, jolloin saadaan korkoa korolle. Sanotaan että metsässä tuloa joutuu odottamaan kauan. Tämä pitääkin paikkansa, mutta metsän ulkopuolelle sijoitettu raha voi alkaa tuottaa saman tien.

    Suurpiirteisen ihmisen ajattelumallihan se on, mutta näillä mennään.

    Timppa 31.7.2022, 17:54

    Miksiköhän Suomen parhaat Luken jk-ammattilaiset pääsevät vain 4,5 m3:iin ja Jovain 7:ään?  Miksi ihmeessä Jovainia ei ole palkattu hoitamaan Suomen metsiä kuntoon?  Kannattaisi lopettaa omien metsien kanssa puuhastelu ja ottaa hoitoon kaikki Suomen metsät provisiopalkalla.  Tilattaisiin heti palvelu.  Tosin on pieni ehto.  Jos systeemi ei toimi, niin saataisiin vahinkoa vastaava osuus Jovainin metsistä.

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 14,987)
1 2 3 … 548 549 550 … 1 497 1 498 1 499