› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,994 vastausta, 143 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 57 sekuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,491 - 5,500 (kaikkiaan 14,994)
1 2 3 … 549 550 551 … 1 498 1 499 1 500

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • aegolius aegolius 31.7.2022, 17:57

    >Miksiköhän Suomen parhaat Luken jk-ammattilaiset pääsevät vain 4,5 m3:iin ja Jovain 7:ään? 

    No siksi, että Luken 4,5 m3 on mitattua dataa jk-metsästä ja Jovainin 7 m3 on vasta toive eikä ainakaan jk-metsästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.7.2022, 18:04

    Kts. dia 5/29. Aivan kuten sanotte, kasvun keskiarvo ei ole kovin korkea, ehkä 5 – 5,5 m3/vuosi. Mitä korkeampi puustopääoma koealalla, sen parempi kasvu. Paras kasvoi 10 mottia ja surkein koeala 2 mottia vuodessa. Vain Mikkelissä kävi niin että tiheämmät kasvoivat vähemmän, olisiko ollut ylitiheä tai kasvanut liian tiheänä aikaisemmin?

    http://www.slideshare.net/Metsakeskus/jatkuva-kasvatus-kannattavuuden-nakokulmasta-02122020-pentti-niemisto

    Per Ä Reikäs 31.7.2022, 19:16

    Maapohjilla ihan uskomattomat erot metsän kasvussa, jopa pelkästään saman kylän alueella,joillain lohkoilla lusto liki sentin/vuosi, toisilla taasen millin murtoosia.Myydessä sama hinta.

    Timppa 31.7.2022, 20:18

    Tietysti, jos metsässä on puuta 300 m3/ha, niin se kasvaa 7 m3/ha/v.  Berzan esimerkki kertoo sitten vaihtoehdon, mitä voi metsässä harvennuksen jälkeen  tapahtua.  Toinen esimerkki on  se Konneveden 80 ha.  Meillä Saarijärvellä kuoli paljon  kuusia tuollaisen kuusikon harvennuksen jälkeen.  Tilattiin moto tekeään aukko.

    Meillä Keski-Suomessa on kuusikuvio, jossa puuta n 300 m3/ha.  Voisio harventaa, mutta riskillinen kohde tuon tuhoalttiuden vuoksi.  Kasvatetaan nykyisellään.  Riski/hyöty epäsuhteeessa.  Jos tulee kuumia kesiä, niin huonosti käy.  Seuraava polvi saa uudistaa.

    Puuki 31.7.2022, 20:23

    PPA:n pudottaminen taimettumista varten 9-11 m2/ha vähentänyt tutkim. mukaan  puun kasvua 37 % männiköissä ja 27 % kuusikoissa.   Pitää aika hyvin paikkaansa monessa tapauksessa jossa on verrattu jk-metsän ja tasaikäisen metsän kasvuja aiemmin.    Kun siihen lisätään jalostushyödyn ja maanmuokkauksen tuomat kasvuerot luont. syntyneeseen metsään verrattuna , niin kiertoajan kasvuerot on silloin helposti lähellä 50 %:a.

    mehtäukko 1.8.2022, 06:14

    Jaahas. Nähnään teksteistä kuinka kaksi satusetää kuseksii vastatuuleen, mutta kintuille kääntyy! Seuraavakaan ei ole olettamus:

    Selasin v-20 Makasiinia nro 6. Siinä sivulla 41 kerrotaan, kuinka keskisuomalaista kuusikon kasvua on seurattu toiseen harvennukseen, ikä45 vuotta,runkoja 1100,keski lpm 19,pit 18m, ppa 28 ja puuta on 246 mottia ha. Harvennuksista puuta on lähtenyt 156 m3, tuuli-ja lumituhoja 22m3. Kuudessa vuosikymmenessä ainespuun tuotto 497m3, joten kasvu 8 mottia joka vuosi.

    Puuki 1.8.2022, 07:03

    Jk:n mainoksissa sitä fiktiivisyyttä yleensä löytyy, kun ei tule muka mitään kuluja,  ja kannattavuusvertailut tehdään  muutenkin optimoimalla vain jk:n metsää.

    Turvemaillakin poimintahakkuu tuottaa selvästi vähemmän kantorahatuloja kuin avohakkuu.  Sopivassa kohteessa jossa ei kunnostusojitusta tarvita , se tappioriski voi kuitenkin kannattaa ottaa.  Huonommin sopivassa tappio kertautuu, kun puuston haihduttaminen ei enää riitäkään liika märkyyden estämiseen.

    Puuki 1.8.2022, 13:01

    Jk:ssa kantohinta on n. 4 € (viime talvena oli esim. eräällä leimikolla 5 €) heikompi kuin tasaikäisen vastaavan  metsän mottihinta.   Kun se ”meno” lisätään vertailussa jk-metsän puustopääoman kuluihin , muuttuu tilanne siten, että esim. 300 mottia/ha tilavuuden  metsässä kantohintojen ero on aloitusvaiheessa n. 1800 €/ha ( 2500+800 -1500) tulevan viljellyn metsän eduksi.  5 %:n korolla 15 vuoden päästä 1800 kasvaa sen verran, että jk metsästä pitäisi harsia min. 85 mottia/ha 44 €:n  keskihintaista puuta . keskikasvua pitäisi olla 5,7 m3/ha/v jotta siihen päästäisiin.  (jäävän puuston ja vertailtavan taimikon arvot olisi suht. lähellä toisiaan tuossa vaiheessa). Jos uudistamiseen (+th erotus= ) käytetäänkin vain 1000 €, niin tarvittavan harsintapuuston pitäisi olla 15 vuoden päästä (”tasapeliin” siinä vaiheessa pääsemiseen) olla 95 mottia/ha.

    mehtäukko 1.8.2022, 16:54

    Siihen kun tuulet ja lumi nujertavat tureikkoa, ja kuusipora jyystää auringon polttamat polttopuiksi, alakkaa tili kolahella tyhjyyttä. Maannousema lahottaa loput.

    Toljanteri Toljanteri 1.8.2022, 18:00

    Sepä se.

    Tehköön jokainen metsillään niinkuin parhaaksi näkee. Mutta kun eivät vain alkaisi nämä JK ihmiset tuputtamaan ja julistamaan tätä oppiaan liian kanssa. Sitten kun se tarttuu asfalttivassareihin ja viherlöpertäjiin, niin kohta on avohakkuukielto valmis. Ja sen jälkeen tämä mies lähtee barrikaadeille, prkl…

Esillä 10 vastausta, 5,491 - 5,500 (kaikkiaan 14,994)
1 2 3 … 549 550 551 … 1 498 1 499 1 500