Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,621 - 5,630 (kaikkiaan 14,577)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Täytynee todeta näihin ennusteisiin kuten osakemarkkinoilla sanotaan että mennyt kehitys ei ole tae tulevasta. Hyvin vaikea sanoa tuleeko taimia eli ennustaa uudistumista olemassa olevan puuston alle yhtään pitemmällä aikavälillä. Ne puut ja taimet jotka nyt ovat olemassa ovat ainoat varmat taimet.

    Timppa

    Nykymetsien luontaista uudistumista haittaa myös pintakasvullisuutta rehevöittävä typpilaskeuma.

    Joskus tuntuu myös, että kuiva kangas saattaa ajan mittaan muuttua kuivahkoksi.

    Jovain Jovain

    Yleensä taimettumista tapahtuu metsissä niin jaksottaisen kuin jatkuvan kasvatuksen metsissä. Samoin muodostuu eri-ikäisrakenteisia metsiä molempiin. Kannattaako yleensä väitellä tällaisesta aiheesta, ei ainakaan siitä, mihin hoitomuotoon metsä hallinnollisesti mahdollisesti kuuluu. Metsät uudistuvat ja niitä uudistetaan, onko tarpeen kirjata edes lakiin tai metsänhoidon ohjeisiin, ainakaan eriteltynä ja tarkasti erillään pidettäväksi. Tuohon kysymykseen mitä tarkoitetaan metsänhoidon eriyttämisellä. Halinnollisesti ja kirjanpidollisesti metsänhoidon eriyttäminen tulisi lakkauttaa ja laatia yhtenäisohjeet.

    Puuki

    Erillään ne pidetään siksi, että on edelleen olemassa uudistamisvelvollisuus, jos tehdään päätehakkuu eikä kasvatushakkuu . Jos luont. taimia ei ole tarpeeksi ja lakirajat alittuu selvästi , pitää täydennysistuttaa.  Jk:ssa jos PPA-raja alittuu, pitää uudistaa.  Eihän näistä juuri väitellä tarvitsisi, jos jotkut ottaisi onkeen  neuvot ja lukisi aluksi vaikka tapion mh-ohjeet .

    Gla Gla

    ”Kannattaako yleensä väitellä tällaisesta aiheesta, ei ainakaan siitä, mihin hoitomuotoon metsä hallinnollisesti mahdollisesti kuuluu.”

    Tämä on oikeasti tärkeä juttu. Ei ole kasvatustapoja, jotka voitaisiin luokitella eri luokkiin. Tämä siksi, että voin luokitella kaikki puustoa kasvavat alat miten haluan. Tasarakenteinenkin yhden puulajin metsä ”kehittyy parhaillaan kohti erirakenteista jatkuvan kasvatuksen sekametsää, joten se on oikeasti jk-kohde”. Kunnes teen siihen avohakkuun.

    Siksi on vain erilaisia hakkuutapoja, alaharvennus, yläharvennus, poimintahakkuu jne.

    isaskar keturi

    Keskusteluhan kumpuaa vain siitä, että jotkut haluavat kieltää avohakkuun (jaksollisen kasvatuksen). Sama juttu, kun nasta/kitka-keskustelu viriää aina, kun joku höyrypää haluaa omaan uskoonsa ja elämänpiirinsä kokemuksiin perustuen kieltää nastat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tässä pitää erottaa toisistaan kaksi jaottelua: toisaalta uudistamisvelvollisuuden hallinnollinen valvonta johon Puuki viittasi ja toisaalta metsänomistajan päässä tapahtuva jako. En tiedä selventääkö tilannetta mitenkään tai poistuuko mikään ongelma, jos noista jaoista luovutaan. Metsänomistaja käsittelee metsäänsä omien tavoitteidensa mukaisesti, riippuen siitä mikä tapa juuri sillä hetkellä täyttää toiveet parhaiten.

    Perko

    Kuvia on eikä tarvii etsiä.. On  myös monikerroksellista metsää.  En lähettele kuvia.  Pidä motokuski  omalinjasi niin kuin itse hyväksi näet. Varmin menettely on säilyttää aukko paljaana ja mätästellä se hetimmiten jos jotain nousee.  niin ei koi syö eikä myrsky hävitä puita jopa korjuuvauriot ovat olemattomat.

    Glan     kertomat hakkuutavat ja mahdollisuudet ovat ratkaisevia.

    Gla Gla

    ”Tässä pitää erottaa toisistaan kaksi jaottelua: toisaalta uudistamisvelvollisuuden hallinnollinen valvonta johon Puuki viittasi ja toisaalta metsänomistajan päässä tapahtuva jako. En tiedä selventääkö tilannetta mitenkään tai poistuuko mikään ongelma, jos noista jaoista luovutaan.”

    Metsälaissa käsitellään asiat ihan hyvin. Kuten Puuki sanoi, tietyissä tilanteissa pitää uudistaa. Mutta koska jk:ssakin tehdään uudistumiseen tähtääviä hakkuita, lain määräämän uudistamisvelvoitteen välttäminen ei ole tavoite tai kiinnostava juttu.

    Olennaista on tässä se markkinointi, millä tietyt tahot metsien käsittelyä yrittävät ohjata ja määritellä kielletyt/sallitut menetelmät. Kun meille kerrotaan, että jk on hyvä ja jaksollinen paha, ilmoitan kaikkien metsieni olevat jk:ta. Poikkean tuosta vain silloin, kun teen aukkoja eli kiertoaika ja hehtaarit huomioiden tosi harvoin.

    Eihän tällaisessa tarkastelussa ole mitään järkeä, 100% resurssien haaskausta.

    R.Ranta R.Ranta

    Ajatteletko Gla, että nämä markkinoijat eivät itsekään usko asiaansa, vaan rahankiilto silmissä pyrkivät huijaamaan ja käsittelevät omiakin metsiään tahallaan vastoin parempaa tietoaan? Vai ajatteletko heidän olevan umpityhmiä, eivätkä ole olleet kuulolla edes peruskoulussa, kun luonnon perusasioita on käsitelty? Itse olet kertonut jo peruskoulussa saaneesi valaistuksen asiaan. Esim. Pukkalalla on jonkinlainen koulutuskin ja melko pitkä kokemuskin aiheen parissa ja olen ymmärtänyt, että käsityksesi mukaan hänkin on täysin pihalla todellisuudesta.

    Aihe on hyvin vaikea ja moniulotteinen. Pitäisi sovittaa usein täysin ristiriidassa olevia asioita perustelluksi kokonaisuudeksi. Puu on kiistatta tärkeä uusiutuva raaka-aine, joten puuntuotos on ollut tosi tärkeä, on tärkeä edelleenkin ja tärkeys saattaa hyvinkin korostua jatkossa monestakin syystä. Sata vuotta sitten sen osuus vientituloista oli kaikki kaikessa. Mikä merkitys on annettava taloudelle ja kenen taloudesta puhutaan? Yhteiskunnan, alan yritysten, metsässä työskentelevien, hyvin erilaisessa taloudellisessa asemassa olevien metsänomistajien (korko) jne. jne. Ilmaston lämpenemisen huomioiminen hiilensidontana puustoon, maaperään jne. Luonnon huomioiominen, monimuotoisuus, elinympäristö erilaisin vaikutuksineen jne, jne. Ainutkertainen pallo on kysymyksessä, jossa tulevien sukupolvienkin olisi jotenkin selviydyttävä. Perusongelma lienee, että ihmispopulaatiota on aivan liikaa. Pentti Linkola näki metsien hävittämisen kauhistuttavimpana asiana.

    Mikä siis on totuus? Tätä kokonasuutta jos ajattelen, itelläni ei ainakaan ole hajukaan, mikä on totuus. Jos ottaa huomioon vain joitakin tekijöitä, saa sentään jotakin osviittaa.

     

Esillä 10 vastausta, 5,621 - 5,630 (kaikkiaan 14,577)