Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,631 - 5,640 (kaikkiaan 14,577)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin sanottu Reima: ei hajuakaan mikä on totuus. Yhdyn tähän. Siksi se vähän kaivertaakin, kun YLE julkaisee jutun, jossa otsikossa annetaan yksi totuus. Leipätekstissä asiaa vähän pehmenneltiin toteamalla että aina asiat eivät mene näin ruusuisesti, mutta lukijalle jäi kuitenkin kuva että homma on useimmiten selkeä ja hanskassa.

    Gla Gla

    Markkinoijilla on monta ominaisuutta. Joku haluaa vain suojella luontoa välittämättä sen seurauksista taloudelle, materiaalien saatavuudelle, mahdollisuudelle korvata uusiutumattomia jne. Toinen haluaa estää omien ulkoilumaastojen hakkuut. Kolmas estää kilpailevan yritystoiminnan, neljäs edistää omaa yritystoimintaa ja viides on jonkun toisen ohjaama hyvän tahtoinen hölmö.

    Ei tätä voi kovin tiiviiseen muottiin paketoida, mutta yhteinen päämäärä hyödyttää näistä kaikkia.

    Yhtä totuutta ei ole, mutta edellisiä yhdistää tarve pakottaa muut omaan yhden totuuden muottiin. Tästä esimerkkinä avohakkuukielto.

    Pukkala on sentään joutunut loiventamaan puheita oman firmansa aiheuttamasta paineesta huolimatta ja pitää hybridimallia parhaana. Minusta tuo on hyvä suuntaus. Tehdään mitä parhaaksi nähdään, eikä muilla ole siihen mitään lisättävää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Markkinointia tämäkin. http://www.jatkuvakasvatus.fi.

    Mielestäni rehellisintä peliä pelaa Tapio, joka antaa metsänhoitosuosituksissaan ohjeet molempiin malleihin mutta jättää valinnan metsänomistajalle.

    Myös tekoäly voi tuottaa oikeansuuntaisia vastauksia mutta vain jos siihen syötetään oikeaa aineistoa. Lopuksi siltä voisi kysyä mikä on metsänhoidon tarkoitus. ?

    Timppa

    Kannattaa muista, että Erkki Lähde sai jatkuvan kasvatuksen 40 % kannattavammaksi, kun taas eräät metsäntutukimuslaikokset jaksollisen yhtä paljon.  Maailmassa on lukuisia tiedemiehiä, jotka poikkeavat valtavirrasta.  Eräs heistä oli Galilei.  Eivät enempää Lähde kuin Pukkala ole kuitenkaan ole mitään galileijoja.  Lähteellä oli   pinttynyt uskous luullakseni.   Pukkala tekee bisnestä ja yrittää saamaan tosiasiat toiveidensa mukaisiksi.

    Kotoaho on eräs esimerkki.  Tutki kuusikon kasvua Karjalan Kannaksen  hoitamattomassa kuusikossa ja sai ensihavennusiäksi 60 vuotta.  Ei kelvannut Keski-Suomen kuusikot, joissa se on puolet.

    Valitettavasti metsänkssvastustiede näyttää olevan hyvin altis suhmuroinnille.

     

    Puuki

    Onhan se puistomestätavoitteisissa kohteissa ihan hyvä menetelmä jättää erikokoista ja -lajista  puuta pystyyn .  Pienaukot ei vain tahdo taimettua rehevillä mailla ollenkaan.  Mutta vattua ja horsmaa ne aukot kasvaa  hyvin.  Samoin metsälauhaa.   Kauriit ja joku hirvikin on ottanut eräältä kuviolta itselleen yöpymispaikan pienaukossa metsälauhaa kasvavalta kumpareelta.  Ei niihin aukkokohtiin tule käyttöpuutalousmetsää ainakaan seur. n. 30 vuoden aikana.  Mutta metsäniittyjä onkin liian vähän, siinä ne voi olla hyödyksi.  Ei vain voi perustella kannattavuudella semmosta metsänhoitoa jossa isot alat kasvaa heinää esim. 50 vuotta.

    aegolius aegolius

    >Kotoaho on eräs esimerkki. Tutki kuusikon kasvua Karjalan Kannaksen hoitamattomassa kuusikossa ja sai ensihavennusiäksi 60 vuotta.

    Missä ja milloin Janne Kotiaho on kuusikon kasvua tutkinut? Voisiko tähän tutkimukseen saada linkkiä tai julkaisun nimeä?

    Visakallo Visakallo

    Onko Janne Kotiaho ollut yleensäkään metsien kanssa tekemisissä? Eikö hän ole hieman toisen alan miehiä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo 60 vuotta viittaa ehkä täällä aiemmin esillä olleeseen simulointia hyödyntäneeseen tukimukseen,  jossa enskaan pääsy kesti 60 vuotta kuusikossa (palaan siihen myöhemmin), mutta muistelisin että siinä oli kyseessä ojitettu korpi. Tuollaisessa voi hyvinkin kestää 60 vuotta enskaan mikäli kasvupaikka ei ole hyvä ja ojat eivät ole kunnossa.

    Jyväskylän yliopiston tutkijoista Janne Kotiahon lisäksi Mikko Mönkkönen on pitänyt paljon esillä jatkuvapeitteistä mallia. Esimerkiksi tässä (linkki) väitetään että jatkuvapeitteistä mallia pitää olla metsäalueella enemmän kuin jaksollista mallia, jos metsästä halutaan monenlaisia hyötyjä (multifunctionality). Lisäksi molempia malleja sisältävää metsäaluetta pidetään monimuotoisempana ja tuhojen suhteen kestävämpänä. Nämä oletukset eivät välttämättä pidä paikkaansa.

    Tuhonkestävyys esimerkiksi riippuu mitkä tuhot realisoituvat. Esimerkiksi jos tulee myrsky, jatkuvapeitteinen metsä voi kestää paremmin jos hakkuista on kulunut riittävä aika. Jos taas tulee kuoriaisia tai metsäpalo, aukkoinen metsä eri ikävaiheita käsittävine kuvioineen voi olla kestävämpi. Ehkä siis pitää jossain määrin paikkansa se väite, että molempi parempi: maisemaan isossa mittakaavassa sekä jaksollista että jatkuvaa jossain määrin.

    K. Eyvindson, R. Duflot, M. Triviño, C. Blattert, M. Potterf, M. Mönkkönen (2021). High boreal forest multifunctionality requires continuous cover forestry as a dominant management. Land Use Policy.  https://doi.org/10.1016/j.landusepol.2020.104918

    Gla Gla

    Jos tulee metsäpalo, aukoksi ala menee joka tapauksessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos on jatkuvapeitteinen maisema, palo jatkaa vaan matkaansa kun ei ole palokatkoja.

Esillä 10 vastausta, 5,631 - 5,640 (kaikkiaan 14,577)