› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,641 - 5,650 (kaikkiaan 14,577)
1 2 3 … 564 565 566 … 1 456 1 457 1 458

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 10.8.2022, 20:40

    Palokatkoksi kävisi monessa tapauksessa lehtipuuvyöhyke. Ennen oi joillakin sahoilla lautatarhan ja Saharakennusten välissä Hybridihaavikko, jolla oli tehtävänä ainakin hidastaa tulipalon etenemistä Lautatarhaan, vaikka saha tuhoutuisikin.

    aegolius aegolius 10.8.2022, 20:49

    >Täyttä varmuutta meillä ei ole taimettumisesta eikä mistään muustakaan. Antamalla erilaisia arvoja vaikuttaville tekijöille, nähdään kuinka ne vaikuttavat lopputulokseen.

    Olen RR sinun kanssasi tästä täysin samaa mieltä. Jännä, että kehumasi koulujakin käyneet ihmiset eivät ajattele näin, vaan olettavat taimettumisen olevan niin ongelmatonta ettei se vaikuta lopputulokseen. Mitään ”arvoja” sille asialle ei anneta.

    Eikö tämän perusteella voi jo melkein lukita viimeisen viestisi ensimmäisen vaihtoehdon? Ja myöntää, että mallinnusten tarkoituskaan ei ole etsiä oikeaa vastausta?

    Jovain Jovain 10.8.2022, 20:58

    Kyllä hybridimalli eli vapaakasvatus on ihan hyvä malli. Sitä käytettiin ennen ns. metsäsotaa menestyksellisesti. Liiallista harsintaa rajoitettiin ja metsäohjelmilla, kuten Meraohjelma edistettiin metsänviljelyä.

    Kummajaiseksi muodostui avohakkuuton metsänhoito. Eihän Suomessa ole koskaan harjoitettu avohakkuutonta metsänhoitoa ja tuskin koskaan tullaan harjoittamaan. Vuosikymmeniä kestäneen sulun aiheeksi kuitenkin saatiin ja vielä metsälakiin ja metsänhoidon ohjeisiin eriytettynä.

    Eihän alan tutkijat, kuten Lähde ja Pukkala ole vaatineet avohakkuutonta metsänhoitoa. Aihe kuuluu heidän tutkimusaiheeseen, se on eriasia, mutta siitäkin huolimatta avohakkuutonta käytetään ”metsänhoidon vastaisena”. Eräänlaisena sulkuna, olkoon nyt vaikka metsän vapaalle kasvatukselle.

    Gla Gla 10.8.2022, 21:23

    Nuo tutkijat eivät julkisesti vaadi avohakkuutonta metsänhoitoa. Lähde tosin tekee kaikkensa osoittaakseen jaksollisen kaikin tavoin riman alitukseksi. Tätä taustaa vasten en epäile hetkeäkään, etteikö Lähde olisi allekirjoittanut avohakkuiden kieltoa vaativaa aloitetta. Jos olisit lukenut edes yhden Lähteen kirjan, ymmärtäisit tämän ihan itsekin.

    aegolius aegolius 10.8.2022, 21:28

    Minulle riitti E.Lähteestä yksi video hänen esityksestään. Siinä mies halaili mäntyjä ja puhui mm. niiden voimakentistä ja niiden vaikutuksesta. Luonnontieteitä arvostavana ihmisenä en pystynyt katsomaan videota edes loppuun, niin uskomuksia täynnä olevalta se vaikutti. Voi juma millaisia professoreita tässä maassa onkaan.

    Jovain Jovain 10.8.2022, 21:39

    Olen lukenut Lähteen kirjoja, myös tutkimustuloksia.

    Gla Gla 10.8.2022, 21:47

    Hyvä. Sitten osaat suhtautua kaverin juttuihin oikein eli ymmärtäen, että niissä toteutetaan yhtä pakkomiellettä. Metsätaloudella ei ole mitään tekemistä siinä sirkuksessa.

    Gla Gla 10.8.2022, 21:57

    Reima: ”Itse olet kertonut jo peruskoulussa saaneesi valaistuksen asiaan. Esim. Pukkalalla on jonkinlainen koulutuskin ja melko pitkä kokemuskin aiheen parissa ja olen ymmärtänyt, että käsityksesi mukaan hänkin on täysin pihalla todellisuudesta.”

    En tiedä Pukkalan ajatuksia. Tiedän hänen vain markkinoivan firmansa palveluja. Voi Toyotakauppiaankin mielestä Volkkari olla parempi, vaikka asiakkaille Toyotaa kehuukin.

    Tutkimuksessa on aina raamit, joiden mukaan asioita käsitellään. En kiistä Pukkalan osaamista tutkijana. Itsellänihän ei kapasiteetti edes korkeakoulututkintooon riittänyt.

    Kun tutkimuksen raamit laittaa oikein, saadaan sopivia tuloksia. Mallinnus onkin oikein hyvä menetelmä jk-tutkijalle. Laskut on varmasti oikein, mutta miten puu kasvaa, uudistuu ja vaatii hoitoa meikäläisessä luonnossa, se onkin eri asia.

    Perko 10.8.2022, 22:13

    Jk  uudistuminen  on  moninkertainen  50 suhde  yhteen tasaikäiseen nähden,  johtuu siitä, että  uudet siemenet  tulee joka vuosi.

    Hyvin ovat puut kasvaneet  3000 vuotta sitten ennen savolaisten hoitotakuuta.

    Jovain Jovain 10.8.2022, 22:15

    Kyllä peitteinen metsänhoito on ihan hyvä vaihtoehto eri muodoissaan. Vaihtoehto vastapainoksi vaikka ennen aikaisille Mera ohjelmille, jotka johtivat jaksottaisen vaihtoehdon valta-asemaan ja ns. jatkuvan kasvatuksen vuosikymmeniä jatkuneeseen sulkuun. Ja jonka käyttöä tällä hetkellä opetellaan. Kuvitellaanko, että perinteisellä jaksottaisella metsänhoidolla ilman joustoja, tullaan hallitsemaan Suomalaita metsänhoitoa. Epäilen.

Esillä 10 vastausta, 5,641 - 5,650 (kaikkiaan 14,577)
1 2 3 … 564 565 566 … 1 456 1 457 1 458