Jatkuva kasvatus käytännössä.

Perko: ”Hyvin ovat puut kasvaneet  3000 vuotta sitten ennen savolaisten hoitotakuuta.”

Minulla ei ole tietoa 3000 vuoden takaisesta puuston kasvusta. Taidan olla oikeassa, kun arvaan ettei sinullakaan ole. Kuvittelet vain jotain ja uskot kuvitelmiisi.

Onneksi asia ei tässä tapauksessa ole vakava. Ei ole mitään merkitystä, miten puut tuolloin kasvoi. Ne oli luonnonmetsiä silloisessa ilmastossa. Nyt käsitellään nykyajan talousmetsiä tavoitteena saada tuotettua tehokkaasti raaka-ainetta.

Metsä myös yllättää ja ihan riippumatta siitä, minkä hoitomuodon metsässä ollaan. Taimistojen muodostumista voidaan myös ohjata. Kannattaako myöskään hirttäytyä avohakkuuttomaan, taimistojen muodostumisen kannalta vaikuttaa jo paljon valoisammalta. Avovaiheen kautta taimistoja suorastaan tulvii. Kannattaako myöskään arvostella tutkimusta, eihän tutkimusta voida pitää metsänhoidon vastaisena.

Kyllä tutkimusta pitää arvostella, sillä tavoin se kehittyy. Tutkimusjulkaisujen tehtävä on nimenomaan tuoda tehty tutkimus esille arvioitavaksi, ei niinkään heti käyttöön otettavaksi.

Jos ja kun toiset tutkijat ja mikä tärkeintä, myös käytännön osaajat, katsovat ovatko tutkimuksen taustaoletukset kunnossa, seuraava iteraatio eli laskentakierros kuvaa tilannetta tarkemmin ja ennusteet paranevat. Joskus epäilyttää hieman tuntevatko nämä simuloijat tarpeeksi hyvin käytännön metsätaloutta, kun ennustetaan esimerkiksi eri kasvatusmallien vaikutusta puulajien yleisyyteen tai mustikan satoisuuteen. Jos esimerkiksi DeepFRST tai jokin jatkuvan kasvatuksen laskelma esitetään julkisuudessa ”mustana laatikkona” jonka sisälle ei pääse kurkistamaan, muilla ei ole ollenkaan edellytyksiä arvioida ennusteiden luotettavuutta.

Esimerkiksi täällä aiemmin esillä ollut artikkeli aiheesta metsien monitoiminnallisuus. Julkaisussa (Blattert ym. 2022. Sectoral policies cause incoherence in forest management and ecosystem service provisioning. Forest Policy and Economics 136) sanotaan johtopäätöksissä mm. näin:

”the Finnish forest policies have to go beyond an economic growth paradigm (e.g., high annual increment targets under NFS) to achieve higher multifunctionality, as current policies lead to strong incoherence with biodiversity targets. We also underline that future policies need to more clearly address the targets and management approaches to increase the resilience of the Finnish forest against the uncertainties of climate change.”

Google Kääntäjän versio:

Suomen metsäpolitiikan on ylitettävä talouskasvun paradigma (esim. korkeat vuotuiset metsän kasvun tavoitteet kansallisessa metsästrategiassa) korkeamman monitoiminnallisuuden saavuttamiseksi, koska nykyinen politiikka johtaa vahvaan epäjohdonmukaisuuteen biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden kanssa. Korostamme myös, että tulevissa politiikoissa on otettava selkeämmin huomioon tavoitteet ja hoitotavat, joilla lisätään Suomen metsien sietokykyä ilmastonmuutoksen epävarmuustekijöitä vastaan.

Mitä tutkijat sitten suosittelevat? Nykyisten kemera- ja Helmi- ym. tukijärjestelmien jatkamista, jotta sekä puuntuotannon tavoitteet että monimuotoisuustavoitteet voidaan saavuttaa. 30 % vähintään osittain suojeltua pinta-alaa. Lisää jatkuvapeitteistä kasvatusta. Lisää lehtipuita metsiin esimerkiksi kuusen jälkeen viljeltynä (huom. vaatii avohakkuuta).

>Timo K ja Timo P ovat saaneet täällä paljon lunta tupaan, ehkä jo kohtuuttomastikin. He istuvat kuitenkin tulessa omilla housuillaan, eli käyttävät markkinoimiaan menetelmiä myös omissa metsissään. Nostan hattua sille.

Olen ensimmäisen lauseen jälkeen täysin eri mieltä. He eivät istu tulessa omilla housuillaan, koska tuli puuttuu. He ennemmin paistattelevat median valokeilassa ja nauttivat yleisestä (täysin tietämättömästä) mielipiteestä. Heillä todella on näkemystä markkinoinnista, koska ajoitus on aivan täydellinen. He eivät myöskään ole saaneet läheskään riittävästi lunta tupaan, koska epäeettinen toiminta jatkuu samanlaisena vuodesta toiseen. Mitä tulee heidän omiin metsiin, niin hattua en nosta, vaan ennemmin hävittäisin. Vasta jälkikasvu pesee heidän likapyykkinsä. Heidän loppuelämänsä ajan kaikki rullaa varmastikin suht mallikkaasti.

Edit. Ja kuten Gla jo totesi, heidän (molempien) ajatukset tulevat siirtymään vapaan kasvatuksen suuntaan. Valtakunnanmediassa siitä vaan eivät puhu, koska se olisi suoraan firman myynnistä pois.

Kaikin tavoin selkeämpää olisi, jos jatkuvan kasvatuksen ei väitettäisikään jatkuvan täältä ikuisuuteen, kuten Erkki Lähde ja kumppanit sitkeästi väittävät, vaan toimitaan käytännönläheisesti aina tilanteen mukaan. Lisäksi olisi selkeämpää, jos jatkuvan kasvatuksen ei väitettäisi tuovan olennaisia monimuotoisuus- ja ilmastohyötyjä.

Ihan todennetut ja todelliset hyvät puolet riittävät jk-markkinoinnin pohjaksi. Ja mitkäs ne olivatkaan? No ainakin kustannussäästöt, jos on olemassa hyviä puita, joita voi kasvatella eteenpäin. Lisäksi maisema- ja vesistöhyödyt erikoiskohteissa. Turvekerroksen hiilen säästö turvemailla. Peitteisen metsän lajiston säilyminen.