Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 5,671 - 5,680 (kaikkiaan 14,587)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Perkolle on sanottava, että menneellä ajalla ei valitettavasti ole mitään merkitystä. Ainoastaan tällä hetkellä tehtävät ja tulevat päätökset ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen.

    Perko

    Visalla  on hektinen rytmi.       Mainitsin  niistä puista ja metsistä  joita  on ollut jo ennen metsäasiantuntijoita.  Voit unohtaa  koko jutun,  arvelen merkityksen sinulle  varsin mitättömäksi jolla  ei pidä pahoittaa mieltä.   Ilmastonseuraajat ovat niistä kiinnostuneita  ja päättelevät senkin miten on ajan kuluessa  säävaikuttanut puun kasvuun.  Se onkin jo toinen juttu.

    marttitapio marttitapio

    568 sivua väännettynä asiasta ja sen sivusta, jos katsoin oikein.

    Paras määritelmä jk etuudesta, kuten joku sanoi, on se, että siitä pääsee helposti jaksolliseen avohakkuun kautta.

    Omilla ja vähän naapurinkin metsillä olen seuraillut m. pohjien taimettumista. Maisemasyistä on tullut harrastettua tuota jk. tyyppistä pienaukko uudistamista. Kuokalla laikku ja taimi maan poveen. Niitä siinä joutuu muutaman vuoden auttelemaan muun kasvuston joukossa. Samalla tulee seurailtua luonnon tekemää taimettumista. Hyvä jos myyntipuu rotuista edes yksi aarilta löytyisi.

    Tosin tähän mennessä tehdyt päätehakkuuni on luontaisesti aikanaan synnytetty, mutta se oli silloin hankintamies aikaan, jolloin justeeri, mies ja hevonen oli kova sana, toki jo m.sahakin. Silloin oli mahdollista toimia tavoin, jolla uusi kasvu saatiin aikaiseksi. Mutta se on oma tarinansa, eikä se ollut jk. tyyppistä kerman kuorintaa.

    Perko

    Vielä pieni kertaus suuruudenlaskuoppia.  Aarin alalle yksi taimi on 100 kpl /ha  kahdeksassa vuodessa 800kpl / ha.  Se tiheys riittää hyvin  kolminkertaisesti  hakkuun poistumaan.

     

     

    Puuki

    Noin teoriassa.    Käytännössä : 10 a pienaukkoon tullut 5 tainta n. 30 vuoden aikana , joista yksi 2-latvanen ja toiset on vierekkäin ryhmässä.    Heinää ja vattua kasvaa hyvin.   Minkälainen metsän pitää olla jotta taimista ehtii kehittyä tukkipuita kohtuullisessa ajassa, sitä sopii miettiä.    Optimitapauksia valmiiksi sopivan erirakenteisena , oikeaa puulajia tarpeeksi ja sopiva kasvupaikka on suht. harvassa.

    Perko

    Puukin kanssa tää osataan, heinämaat ja metsät erillään.

    Gla Gla

    Taimien lukumääräkään ei auta, kasvuakin pitää olla. Päällä olevat puut kasvaa karkuun, mutta alta ei tule mitään tilalle = metsikön kasvun surkastuminen ja hakkuumahdollisuuksien romahdus. Vihreä unelma, kun ei tehdä hakkuita.

    marttitapio marttitapio

    Kun tulisikin vuosittain yksi kasvuun lähtevä taimi aarille, niin a’vot, mutta kun ei. Tässä tapauksessa jo mukana ennen pienaukon tekoa olleet, ja kuokitutkin kasvaneet jo erinäisiä vuosia.

    Nuo pienaukot olivat sen verran pieniä, etten mätästyttänyt niitä ja vähän muitakin syitä. On vähän harrasteluonteista, ja samalla näkee eron kunnon kone muokkaukseen, mätästykseen. Kuokkapelillä laitetut eivät lähde kasvuun sillä potentiaalilla, mitä mättäille putkella istutetut. Sitten vielä se jälkityö.

    Kukinhan voi uskotella omien ajatuksiensa paremmuuteen, mutta kannattaa silmäillä muitakin vaihtoehtoja.

     

    R.Ranta R.Ranta

    Gla: ”Mitä tarkoitat överiksi menemisellä?”

    Vaikka nyt sitä, kun ennen lailla pakotettiin jaksolliseen ja joutui leivättömän ääreen, jos ei muuten uskonut. Nyt valinta on sentään vapaa. Jos nyt sitten joku tässä tilanteessa jonkun mielestä vähän ylimainostaa jk:ta, niin eikö se nyt ole aika pieni ongelma edelliseen verrattuna. Suorastaan hyväksyttävää menneisyys huomioiden.

    Ei Suomessa mitään avohakuukeltoa suomalaisten taholta tule. Jos niin kävisi, paineet tulisivat rajuna rajojen ulkopuolelta. Suorastaan ihmettelen, jos vihreät istuu seuraavassa hallituksessa.

    Kermankuorintapuheet kuulostaa juuri siltä kilpailussa hävinneiden katkeruudelta, kun metsä olisi pitänyt saada heidän ehdoillaan ja halvalla, jotta heidänkin menetelmillään ja taidoilla olisi pärjännyt kilpailussa.

    Yhtiöiden tavoitteena on tuottaa voittoa ja kermaa kuoritaan kaksin käsin, jos se näyttää tuottavan parhaiten. Aivan sama pätee taloudellisin tavoittein toimivaan metsänomistajaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuli mieleen kermaa maitokannun pinnalta latkiva kissa. Lisäksi laulu heinäsirkasta ja muurahaisesta. Valokuvataiteen museossa muuten on 15.9. keskustelu aiheesta miten meidän tulisi metsä nähdä. Mukana Erno Järvinen ja Petri Keto-Tokoi. Jos tulette sinne, ehkä nähdään?

Esillä 10 vastausta, 5,671 - 5,680 (kaikkiaan 14,587)