Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 618)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Rukopiikki

    Minua kiinnostaisi tuo lannoitus. Jos maa hyvää kuusenkasvumaata niin kuinka paljon lannoitus on hyödyttänyt lisää. Ja mitkä oli lannoituskustannukset. Kuinka paljon ja mitä lantaa.

    derHorst

    Timppa ymmärtää tahallaan jatkuvan kasvatuksen väärin tai sitten etukäteen lukittu ajattelumalli sumentaa ajatuksen. Ymmärtääkseni jatkuvassa kasvatuksessa on tarkoitus luoda koko ajan uutta puusukupolvea ja kasvattaa kasvavia yksilöitä. Sen takia jatkuvan kasvatuksen vertaaminen 150-200 vuotta sitten tapahtuneeseen määrämittaharsintaan on vähän hölmöä. Eihän siinä ole ollut tarkoituskaan muu kuin suurimpien puiden keräily uudistumisesta välittämättä.

    Mutta kun jatkuvaa kasvatusta ei ole edes yritetty opetella, niin siinä voi olla osaamistakaan. Kokeilemalla olisi saatu selville, missä tilanteissa se voisi toimia. Tai sitten todeta todistetusti, että ei missään. Nythän tämä keskustelu on ihan jankkaamista: ei toimi kun ei toiminut harsintakaudellakaan 150 vuotta sitten. Uskonnonomaista horinaa vailla faktapohjaista tietoa. Tästä kiitos siis Metsäntutkimuslaitokselle.

    Ihminen kuitenkin oppii. Moni asia osataan tänä päivänä paremmin kuin 1800-luvulla. Miksei jatkuvaa kasvatustakin olisi voinut joku oppia, jos olisi opetellut?

    Rukopiikki

    Kovasti kuulostaa ja vaikuttaa tämä jatkuva samalta kuin harsinta kun mainostetaan, että etupäässä tukkia niin ja niin tiheään hakataan.

    Timppa

    En minä ymmärrä tahallani väärin mitään.  Olen myös verrannut meidän jaksollisen metsien kuusikon kasvua 6,5 m3/ha/v Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsään, jonka kasvu vaihteli 4-5 m3/ha/v ja jossa taimettuminen oli erittäin hyvä kostean maapohjan ansiosta.

    Luulihan mustalainen, että hevonen oppii olemaan syömättä, mutta kumma kyllä kuoli.  Samoin käy noille jatkuvan kasvatuksen metsille aikanaan.  Kasvu hyytyy.   Kyse on metsänkasvatuksessa siis luonnonlaista, jota ei voi muuttaa.

    Kuten ennenkin olen kirjoittanut, niin jaksollisen parempi kasvu johtuu siis siitä, että siinä kasvatetaan oikeassa tiheydessä parhaita yksilöitä, joiden kasvuolot ovat muutenkin optimaaliset.  Näin yksinkertaista.

    Visakallo Visakallo

    Panu: ”harvennatko kuusikot kolme kertaa?”

    Pääsääntöisesti kyllä, mutta se on täysin tapauskohtaista, eli kolme harvennusta ei sovellu yleisohjeeksi. Viime aikoina kuusitukin kysyntä on ollut täällä niin kovaa, että päätehakkuuta edeltävästä harvennuksesta on saanut lähes päätehakkuun hintaa, ja tukki on otettu todella tarkasti talteen. Olen pyrkinyt kasvattamaan päätehakkuukuusikot järeiksi, koska täälläpäin on jo pidemmän aikaa saanut sorvitukilla selvästi parempaa hintaa. Jokatapauksessa 500 mottia/ha päätehakkuu-kuusikko löytää aina ostajansa. Kuusikoiden harvennukset on jo yli 40 vuotta tehty lähes aina ns. kuivan kesän hakkuina.

    Rukopiikki

    Mikähän on lie tiheys jos noin järeää eikä enempää kuin 500. Tuo määrä voisi olla jo alle 30cm keskiläpimitalla.

    Visakallo Visakallo

    Pitää Rukopiikki paikkansa. Tarkoitin vain yleisesti, että 500 motin kuusikko löytää hyvin ostajansa. En viitsi elvistellä suuremmilla luvuilla, koska se tuntuu aiheuttavan joissakin vain pahaa mieltä. Kesäretkeläiset tietävät mitä tarkoitan.

    Petkeles Petkeles

    Nöyrä ja vauras, voittamaton yhdistelmä.

    Panu Panu

    Kuusikon kesäharvennus kovalla pohjalla on OK mutta tässä tapauksessa on vaikea kuvitella miten ajokone selviäisi ilman urapainumia sulan maan aikana. Kai se on mahdollista joskus elokuussa kuivan kesän jälkeen.

    (liittyy löyhästi aiheeseen, koska kolme harvennusta on jo melkein jatkuvaa kasvatusta :-))

    Visakallo Visakallo

    Heinä-elokuu, joskus vielä syyskuukin ovat eteläisessä Suomessa yleensä maaston kantavuuden suhteen parasta aikaa. Tämän vuoden kaltaisia hyviä talvikelejä on harvoin.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 618)