Jatkuva kasvatus käytännössä.

Jalostuksen hyödyt on käytettävissä myös jk metsänhoidossa, samoin ligistiikan hyödyt puukaupassa ja jk metsänhoidon osalta. Eriyttämällä jk metsänhoito, jk metsänhoito suljetaan samalla erilleen muusta metsänhoidosta. Eriytetään jopa tiettyyn rajaan asti ja painotetaan  esim. suometsänhoidoksi.

En tiedä onko kukaan edes vaatinut jk metsänhoitoa valtamenetelmäksi tai pysyväksi tilaksi? Sellainen ”virhearviointi” on kuitenkin tehty ja väittäisin sen olevan virhearviointi. Nämä ovat metsänhoidon kannalta kohtalokkaita kysymyksiä ja metsänhoidon tunnistaminen käy entistä vaikeammaksi.

AJ: ”Tulkitsen tuon niin että Parviainenkin mielsi (ainakin kirjoituksensa aikaan) jatkuvapeitteisen mallin samaan tapaan kuin muutama nimimerkki täällä eli niin että kyseessä on pysyvä tila. Itse ajattelen niin, että se voi olla pysyvä tila mutta myös väliaikainen. Sitä voi soveltaa jos tilaisuus eteen tulee, ja näiden tilaisuuksien todennäköisyyttä voi pyrkiä parantamaan.”

Avohakkuukiellon vaatijoiden mielestä metsä on lähes poikkeuksetta peitteinen. Jos peitteinen ei ole pysyvä tila, silloin puhutaan poimintahakkuista, ei jk:sta. Metsää voi käsitellä muillakin tavoin kuin alaharvennuksin tai päätehakkuin, mutta se ei tee hoidosta jatkuvaa kasvatusta.

Olenkin todennut, ettei tästä syystä ole jk:ta, on vain poimintahakkuita. Mutta jos joku haluaa sanoa kasvattavansa jatkuvana, silloin pitää ainakin suunnitelmissa olla jatkuvasti peitteinen metsä ja avoimeen päätyminen on seurausta täydellisestä epäonnistumisesta. Minähän voin kasvattaa erirakenteista metsää, mutta koska tiedän kehityksen olevan menossa kohti aukkoa, kyse ei ole jk:sta tai sen epäonnistumisesta.

Onhan se mahdollista, että metsänhoitoa hallitsee vielä tänäkin päivänä jäänne jostain julkilausumasta. Toisaalta eihän sekään voi olla pysyvää ja voisi olla vain hyväksi pyrkiä eroon siitä. Joskus on näin ollut, mutta tuskin kuitenkaan enää tänä päivänä. Eihän hoidetut jk metsät sitä ole?

Timppa olet usein oppiisi vedoten kirjoittanut jk-  metsästä arvosteluja  lehtiin vuositolkulla ja nyt kysyt itseltäsi mistä  on tullut höyryttyä.   Perusasiat  vaikuttaa olevan hakusessa edelleen.

Emeritusprofessori ei ilmeisesti kykene ajattelemaan, että voi olla olemassa useampiakin metsäkuvioita kuin yksi.

Kun metsänomistajalla on 100 metsäkuviota, joita uudistetaan vuosittain, niin vuosittaisista metsän myyntituoloista voi uusdistamisen kustannukset vähentää myös vuosittain.