Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,551 - 6,560 (kaikkiaan 14,353)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Onko Timpan ”johdatin” jo lamaantunut ?  Eikös jokinaika sitten sinne puhaltanut Päijänteeltä melkoinen hiivari?

    Timppa

    Muiden puut yleensä kaatuu kyllä ennen kuin meidän  Niin lujassa ne ovat kivien koloissa.  Mutta kyllä tuollainen 12 tuumainen mäntykin katkeaa, kun myrky puhaltaa.

    Ja olihan siinä Uuden Suomen kuvassa esimerkki, että syöksyvirtaus voi meidänkin  metsään tehdä aukkoja, kun sille päälle sattuu, mutta välillä oli aina puoli kilometriä ehjää metsää.  Se syöksyvirtaus kaatoi vain n 1500 m3.  Paljonko mahtoi mennä Konnevedellä nurin.

    Perko

    Heiltä  ei kaadu mitään jos on paljaaksi hakattu 0,5 km kestää 40 v mutta” niiltä joilla  on yksi ainoa hevonen niin sekin voi kuolla, ”  pohti hevosella lippakiessein matkaava Nestori.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Suurimmat tuhot on aiheuttanut Asta-myrsky vuonna 2010. Myrsky vahingoitti puustoa noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä Kaakkois-Suomessa, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Suomessa.”

    Tuosta varmaan miljoona kuutiota yksin Konneveden kunnan alueella.

    https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/paula-myrskyn-tuhot-olivat-historiallisen-suuret-koillismaan-metsissa

    Nimetön

    Mauri myrsky on jäänyt mieleen. Rakensimme vaimoni kanssa talon ko. myrskyn puista. Hiekkakankaalla tuho oli paha. Vaarallisin metsätyömaa missä olen ollut. Rungoissa oli sellaisia jännityksiä, joita voi vain arvailla. Konkelot luku sinänsä. Moni metsänomistaja ei pystynyt hyödyntämään puitaan järkevästi kuten me. Valtava mäntytukkimäärä meni selluksi ja polttopuuksi.

    Nimetön

    Kirjoitin Mauri myrskystä ikäänkuin kaikkien tuntemana asiana. Eihän se sitä ollut, syyskuussa 1982 myrsky runteli vain Lapin metsiä.

    Perko

    Kenen oppien seurauksena  Asta-myrkyn tuhot syntyi?  Entä miten hän oli  oppinsa hankkinut?

    Olisko Mikko Riikkilällä  tai Ranella tietoa? ( korjattu  Tiirola => Riikkilä 2.1.-23  )

    Visakallo Visakallo

    Wikipedia: Onnettomuustutkintakeskus arvioi kesän 2010 Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen vaikutuksia. Kyseessä olivat yli 100 miljoonan euron aineelliset vahingot, kuolonuhreja tuli yksi ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui. Metsää tuhoutui 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Sähköverkkoja tuhoutui 35 000 kilometrin matkalta, ja sähkökatkot koskettivat puolta miljoonaa suomalaista. Yli tuhat matkapuhelinasemaa kytkeytyi pois päältä sähkönsaannin katkettua. Maantieliikenne keskeytyi yli 60 tieosuudella.

    Perkolle tiedoksi, että vallassa oli silloin Mari Kiviniemen hallitus, joka luonnollisesti kantoi kaikesta täyden poliittisen vastuun.

    Mikko Riikilä Mikko Riikilä

    Huomenta!

    Sen verran oikaisisin Perkon kommentteja, että Mikko Tiirolalla ei ole osaa juttuun, jossa kerrottiin ”itseoppineen” Arvo Kettusen suunnitteleman leimikon vaiheista, vaan mahdolliset kehut ja moitteet kannattaa sälyttää meikäläisen piikkiin.

    Mikko Riikilä

     

    Puuki

    Selvää on että tavallista harvemmaksi harvennettu metsä kaatuu myrskytuulissa kaikkein helpoiten.   Semmosen harveikon paikkokorjuusta on omakohtaista kokemustakin jossa oli yritetty jk-metsää tehdä paikkaan johon se ei sopinut.

Esillä 10 vastausta, 6,551 - 6,560 (kaikkiaan 14,353)