› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,561 - 6,570 (kaikkiaan 14,359)
1 2 3 … 656 657 658 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2023, 10:29

    Perkolle havaintoja Astasta vuodelta 2010 Konnevedeltä.

    1. Kaatuneesta metsästäni osa eli männikkö oli harvennettu kaksi vuotta ennen myrskyä. Siihen jäi siemenpuut. Avohakkuuksi meni varttunut kuusikko, jota ei ollut harvennettu pitkään aikaan.

    2. Järveltä tulleen syöksyvirtauksen voima oli sellainen, että ihan sama mikä metsänhoitotapa, kaikki meni nurin siitä kohtaa, mihin virtaus osui ja aivan vieressä puut säilyivät pystyssä. Suunta oli alueen vallitseviin tuuliin nähden poikkeava eli kaakosta.

    Astan jäljet näkyivät hyvin avohakkuita kuvaavassa kartassa pari vuotta myöhemmin: Kaakkois-Suomesta Parikkalasta/Simpeleeltä Keski-Suomen läpi Viitasaarelle ja siitä Pohjanmaan suuntaan. Hakkuisiin ja muuhun jälkien siivoamiseen meni monta kuukautta, kun talojen kattojakin piti korjata. Ihme ettei ihmishenkiä menetetty, johtunee siitä kun aamuyöllä ihmiset olivat sisätiloissa. Oma autoni olisi ollut rannalla mäntyjen alla ihan rusinana, mutta onneksi en ollut saarimökillä (jonka katolle tuli iso koivunrunko) vaan kotitalolla. Moto lähti heti varhain aamulla korjaamaan puita Jyväskylän rallin erikoiskokeille Rautalammille ja tapahtuma onnistui.

    Timppa 2.1.2023, 10:59

    Meidän syöksyvirtaus oli jännä.  Päijänteeltä tuli 10.07.2006 reilun kilometrien välein 4 virtauksen rintama n klo 16.   Tuulta kesti pari minuuttia.

    Nämä virtaukset eivät kaataneet puita jatkuvasti vaan tekivät hyppyjä n puolen kilometrin välein.  Totaalituhon alue vaihteli 0,3-1,5 ha.  Kun isku osui taimikon reunaan, niin aukko laajeni puolikuun muotoisella myrskytuhoalueella.   Ennen tottalituhoaluetta alkoi umpimetsässäkin olla siellä täällä kaatuneita puita, joiden määrä lisääntyi aukkoa kohti.  Sama juttu totaalituhoalueen jälkeen.  Kaatuneiden puiden määrä väheni.  Ikäänkuin jättiläinen olisi juossut lumihangessa.

    Aika paljon saatiin kerättyä tukkeinakin, koska muualla ei ollut tuhoja.  Osa jäi metsään ja niitä sitten kävin saksimitan kanssa lukemasa.  Saatiin  vakuutusyhtiöltä korvaus tuhosta tietysti omavastuulla vähennettynä.

    Manta-myrsky oli 1980-luvulla lokakuussa ja täysin erilainen.  Olin hirvimetsällä.  Muutama tunti oli tuullut navakasti ja sitten alkoi kuusia kaatua.  Heiluminen oli juoksettanut juurien ympärillä olevaa maata ja pito heikentynyt.  Kuului joku rysähdys ja puu kaatui ja taas.  Tyypillisimmät kaatuneet kuuset olivat notkojen suurimmat puut.  Myrsky siirsi jonkun aukon reunaa naapurin puolella n 50 m.  Meiltä katkoi ison aukon siemenpuut.  Piti temppuilla, että siihenkin saatiin kunnon metsä.

    Oli ammuttu hirvi ja piti väistellä kaatuvian puita.  Savossa oli eräs herraporukka hirvimetsällä.  Eläkkeellä oleva pankinjohtaja oli ampunut hirven, saanut sydärin ja kuollut saaliinsa viereen.  Mahtava lähtö metsästäjälle.  Porukalle ei niin helppo tapaus.  Tiet olivat poikki kaatuneiden puiden vuoksi.  Kännyköitä ei silloin ollut.

    Perko 2.1.2023, 11:35

    Kiitos M. Riikkilä   huomautuksestasi, korjasin jo oman virheeni.  A . J.  seurasin ikkunasta  myllerrystä keskellä ryskettä jota salamat vielä tehosti valoin  ja tulin.  Koko sähköistys tuhoutui viikoiksi. Vesisysteemi räjähti putkineen maan sisältäkin kaivolle asti.  Kiteeläinen nuoritiimi  opettajan johdolla korjasi jälkiä metsässä viikkoja,  en muista tarkasti mutta tuhansia motteja oli kasat vaikka olivat Tapion ”oppien ja koulutettujen” jäljiltä.   Ympäristön tuhot ei just poikennut omastani.

    Puuki 2.1.2023, 11:46

    Peitteisen metsänkasvatukset edut pitää löytää muualt akuin sen paremmasta kannattavuudesta koska niitä ei sieltä löydy kuin vain suht. harvoissa tapauksissa.

    NNA:n laskennan käytöstä vertailulaskelmissa sen verran vielä , että useimmat sen käyttäjät unohtaa laskea mukaan jk-metsän ja päätehakkuumetsän kantohintojen tuloeron.  Jos pystyyn jäävän puuston arvo onkin mukana , niin ainakin katorahatulon ero joka johtuu kalliimmasta korjuusta unohtuu poikkeuksetta jk-firmojen esittämistä malleista ja laskuista.   Se ero on yleensä ratkaiseva kannattavuuden arvioinnin kannalta.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Perko 2.1.2023, 12:45

    Ei kuulu ostajalle kuin puut ovat olleet metsässä etenkään silloin kun ne ovat ajettu tienvarteen . (esim torilla joulukuusi). Kannattavuutta nopeimmin ja  parhaiten parantaa myyntipuun hinta.  Puunhinta- taulut  ja kauppa  ovat sitä ns kusetusta jonka on luonut ”kartellimafia”.   ”Ostajat”  firman henkilöt ovat koulutettu  lukemaan niitä teesejään ja papereihin painettua pientä  tekstiä joilla myyjää aliarvioiden lytätään olemaan hiljaa.   Onko  jossain metsäopetuksessa olemassa  myös istutuksen lisäksi myyntikoulutusta?

    Jokaisella myyjällä  pitää olla puulle oma hinta kuin joulukuuselle jo vihoviimein tässä itsenäisessä maassa.

    Timppa 2.1.2023, 13:13

    Voi voi Perko.  Taitaisit saada aikan huonoa hintaa.  Hyvien leimikoiden myyjät ilmiselvästi tukevat huonoja leimikoita myyviä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2023, 13:17

    Perko, siinä varmaan olet kyllä oikeassa, että pitkään jatkuvasti kasvatettu metsä on todennäköisesti vähemmän vaarassa tavallisissa tuulissa ja myrskyissä.

    Puuki peräänkuuluttaa kannattavuusvertailua jaksollinen/jatkuva, jossa olisi kaikki asiaan vaikuttavat seikat oikein huomioitu. Odotellaan, jos joku tekisi, ei ole vielä oikein montaa hyvää näkynyt. Olihan meillä tosin aiemmin se onnistunut Excel-harjoitus, joka osoitti että jaksollinen on yleensä kilpailukyinen, kun otetaan kaikki seikat huomioon eikä käytetä kohtuuttoman korkeita laskentakorkoja. Oli myös Pentti Niemistön ja kumppaneiden esitelmä ja laskelmat kannattavuudesta.

    Jovain Jovain 2.1.2023, 14:30

    Aina on kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä, se ei kuitenkaan ole vielä laskelma. Tällä hetkellä ongelma on metsien pusikoituminen ja nuorien metsien korkeat hoidon kustannukset, jota (kustannusrasite) kompensoidaan kemeralla. Nämäkään uhraukset eivät ole riittäviä, hoidon rästit ovat merkittävät ja rasitteeksi jää vielä kokonaan hoitamattomiksi jäävät metsät. Kysymys on isosta kustannuserästä, se rajoittaa tulevaa tuottoa ja esillä olleista hoitovirheistä puhumattakaan.

    En malta olla heittämättä tähän muutaman kerran esillä olleen kynnysarvon, jota ongelmaa, niin väitän, hoidetuissa ja metsän kasvulle sulkeutuneissa metsissä ei ole. Tällainen metsä voi olla jaksottainen metsä ja samoilla kriteereillä se voi olla myös jk metsä.

    Eli miten siihen päästään, suuremmilla puustopääomilla voidaan ylittää vesakoitumisen kynnysarvo. Se ei ole vielä taimisto, vaan pian nuoren metsän hoidon jälkeen kasvuunsa lähtevä nuori metsä. Säästetään paljon riippumatta siitä, oliko jaksollista tai jatkuvaa ja saadaan potkua metsän kasvulle.

    Timppa 2.1.2023, 14:37

    Odotellaan, jos joku tekisi, ei ole vielä oikein montaa hyvää näkynyt

    Olen lukuisia kertoja kirjoittanut.   Meillä systeemi pyöri tasaista tahtia.  Joka vuosi hakataan.  Harvennuksia teemme tuplahehtaarimäärän uudistushakkuisiin verrattuna ja kaikki uudistusalat istutetaan, kylvetään tai sekä kylvetään että istutetaan.  Taimikot perataan, kun on tarpeen.

    Jaksollisessa saamme niin  paljon paremman hinnan puistamme, että erotuksella katamme kaikki taimikon perustamis- ja hoitokulut.  Olivat 5 viime vuoden aikana keskimäärin 6.8 % puunmyyntituloistamme.  Tuotoksi jatkuvaan verrattuna jää parhaassa tapauksessa 50 %:n kasvun lisäys.  Siis sen verran jaksollisen metsät kasvaisivat paremmin.  Ero voi olla vaikka 100 %.  Siis jaksollisen metsät kasvaisivat kaksinkertaisesti sen mitä jatkuvan.  Tämä taas johtuu siitä, että jatkuva taimettuu usein tosi kurjasti.

    Anneli eikö tässä ole otettu huomioon kaikki tekijät.  Laskentakorkoa ei tarvita.  Hyvällä myyntihinnalla katetaan uudistuskulut.  Joskus jää voittoakin. Tämä laskentatapa antaa täysin varmasti oikean vastauksen,  Ei tarvitse laskea mitään NNA:ta tai epämääräisiä olettamuksia.  Tulot ja menot näkyvät kirjanpidossa.  Kasvueroa menetelmien välillä on tutkittu jo 1930-luvulta.

    Ongelma on, että tämä laskutapa on liian yksinkertainen.   Monimutkaisia laskelmia tekevät eivät tätä tajua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2023, 14:37

    Taimikonhoitoa tarvitaan peitteisessä vähemmän, mutta todennäköisesti kuitenkin jonkin verran, ja samoin ennakkoraivauksia. Niinpä kustannusten säästöä syntyy jiikoossa lähinnä uudistamiskustannusten verran. Uudistaminen hyvin tehtynä kuitenkin nostaa kiertoajan kasvua ja varmistaa uudistamistulosta, mikä korvannee useimmiten korkeammat aloituskulut.

Esillä 10 vastausta, 6,561 - 6,570 (kaikkiaan 14,359)
1 2 3 … 656 657 658 … 1 434 1 435 1 436