Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,571 - 6,580 (kaikkiaan 14,362)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Metsuri motokuski

    Näköjään kierto alkoi alusta. Näitä samoja teesejä on kirjoitettu aiemminkin.  Onneksi kenenkään ajatusmaailma ei ole muuttunut tällä välin.

    Puuki

    Uusi vuosi ja ”vanhat kujeet”.

    Mikä olisi sitten se oikia malli joka AJ:lle kelpaisi ”todisteeksi”.  P. Niemistön & kumpp. esitelmä esim. on hyvä malli niiden kulujen erojen suhteen. Siinä selvisi korjuukulujen eron olevan n. 2,5-4 €/motti päätehakkuun hyväksi.  Kasvuero n. 21 %/kiertoaika.    Avohakkuun ”ylijäämä” esimerkkikohteella uudistus-ja th-kulujen jälkeen  oli 1200 €/ha.  Mitä suurempi laskentakorkokanta, sitä heikommin jk menestyy vertailussa, jos ylijäämälle lasketaan sama korko.

    Itse selvitin asian omasta mielestäni itselleni ihan selväksi joskus aikoja sitten mm. niillä exel -laskelmilla.

    Visakallo Visakallo

    Mistä ihmeestä on tullut se ajatus, että jk:ssa tarvittaisiin vähemmän taimikonhoitoa? Kyllä siellä oikeasti joutuu käymään useita kertoja raivaussahan kanssa, eikä lopputulos tahdo tahdo kuitenkaan olla lähelläkään yhtä hyvä kuin jaksollisessa. Laitoin vuonna 2014-15 aika paljon kuvia ko. aiheesta. Anteeksi nyt vain, mutta osa palstalaisista elää edelleenkin haavemaailmassa jk:n suhteen. Sain aikoinaan kantapääni hyvin kipeiksi jk:n takia, kunnes  vihdoin viisastuin. Kovapäisyys käy tunnetusti jalkoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä suurempi laskentakorkokanta, sitä heikommin jk menestyy vertailussa

    Tuo ei periaatteessa pitäisi olla mahdollista, ei ainakaan jos Olli Tahvosta ja Timo Pukkalaa on uskominen. Jaksollisessa päätehakkuun tulot ovat niin kaukana.

    Ei minulle tarvitse kannattavuutta todistella, teen vain jaksollisia hakkuita.

    Puuki

    Mutta jos lasketaan seuraaviin harvennuksiin mennessä eroa (prolongaamalla), niin se ylijäämä kertyy sitä suuremmaksi mitä suurempi on korko.   Esim. 5 %:n korkokannalla 15 v:n päästä 1200 € olisi kasvanut niin että poimintahakkuun tulosta n. 65 mottia (40€ runkohinta)menisi peittämään sen kulun.       Mitä suurempi korko, sitä suurempi ero seuraavilla hakkuukerroilla tasaikäisen hyväksi.   Jossain kohtaa kiertoaikaa tasaikäinen menisi tod.näk. jk:n metsän tuoton ohi.                    Pukkala ja Tahvonen osaa varmasti %-laskut joten heidän ei kannata ottaa huomioon laskelmissaan kantohintaeroa päätehakkuun ja jk:n hakkuun välillä.

    Sama näkyy kyllä NNA-laskelmissakin ; jos vuonna 0 on selvä ero tuloissa, niin se vaikuttaa selvästi koko kiertoajan kannattavuuseroon.

    Jovain Jovain

    Jk metsänhoitoa voi toteuttaa monin eri tavoin. Timpan prosentteja ja jaksottaisen tuottoja suhteessa jatkuvaan, en voi vahvistaa. Ovat olettamusten varassa ja perustuvat jk metsiin, joita Timpallakaan ei ole.

    Jk metsät eivät ole sen heikompia tuoton, kustannusten kuin puun hintojen osalta. Perustelen tätä pitkällä kierrolla ja pääomavaltaisella metsän hoidolla. Hoitotöiden osalta menee yksiin jaksottaisen kanssa, pääomavaltaisissa metsissä hoitotöitä on huomattavasti vähemmän.

    Timppa

    Ei meillä enää olekaan, mutta on ollut aivan riittävästi, jotta pystyy arvioimaan.  Entäs ne Luken tutkimukset Sulonen parhaiden asiantuntijoiden toimesta.  Entä kaikki muut tutkimukset 1930-luvultan lähtien.  Pelkkää huuhaata mielestäsi Jovasin.

    Saatko jk-metsien kuusikoista  n 70 euroa/m3 kokorunkohintoja.  Jos saat, niin hyvin olet kaupoissa onnistunut.

    Olen lähettänyt muutaman kuvan, jotka kertovat, että ainakin meidän metsissä jk onnistuu todella surkeasti.

    mehtäukko

    Joovain…”Jk metsät eivät ole sen heikompia tuoton, kustannusten kuin puun hintojen osalta. Perustelen tätä..   🙁 ” Ei vakuuta sitten tippaakaan ”perustelut”.

    Eikös ruotsalaisen metsätalousyliopiston lukemat olleet 1500€/ha jaksollisen hyväksi..? Kylläpä alkaa olla kaluttu aihe.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En ymmärrä Puukin ylijäämälaskelmaa, mutta ei se niin vaarallista ole. En jaksa laskeskella, kun ei tulevia tapahtumia pysty kuitenkaan niin tarkasti ennustamaan. Minulle tärkeämpää on se että uudistumisesta ja kasvusta on huolehdittu eikä syödä kuormasta.

    Perko

    Mikäs on Puukin arvio jk:n kassavirrasta (lusto 4mm /v) 12 vuoden ja 25 vuoden kohdalla?  Oletan,  jotta olet kirjoittajista harvoja jotka tietää jk:n  jakaumat metsässä.   Voivat arvailla muutkin  tai pitää turpansa kiinni jos eivät ole asiaa oppineet.

Esillä 10 vastausta, 6,571 - 6,580 (kaikkiaan 14,362)