Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,601 - 6,610 (kaikkiaan 14,360)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”että jatkuva kasvatus on taloudellisesti kaikkein kannattavin”- voi ollakin pelkkänä kasvatuksena.

    Mutta kun metsätalouteen kuuluu korjuutyöt, kantohinta ja talouden kuva, se on kannattamattomin ja epävarma.

    Perko

    Jos kantojenhinnat pysyy nykyisellään  niin saapi jäähä mehtään.  Talouden kuva (käyrä)   tai seinällä ryijy ”iloista antajaa herra rakastaa” ovat useimmiten huijausta.  On tulleet uudet  arvot .

    Metsuri motokuski

    Tuo on kyllä fiksu päätös. Kun ei myy niin ei tule uudistamisongelmia.

    Puuki

    Turvemailla varsinkin voi tehdä esim. kaistalehakkuun tai sopivilla kohteilla ylispuuhakkuun jossa jää kuusen taimikkoa jäljelle. Päätehakkuun hinnat eikä uudistus tule sen jälkeen yleensä  kalliiksi.    Mutta onhan ne kotimaan kuitupuun kantohinnat jääneet minimissään 30 % jälkeen maailmamarkkinahinnoista.

    Perko

    Just’ niin  miekin tein, on kuin Puukin suunnittelema. Taimikonpäältä suuret pois  on välillä aukkoakin , valmiit taimet eikä sieltä  kerätä kuitupuita.  Oootellan leutoa keliä!

    Visakallo Visakallo

    Rukopiikki: ”Tämän keskustelun anti on mielestäni se, että jatkuva kasvatus on taloudellisesti kaikkein kannattavin, suorastaan ylivoimainen metsänkasvatustapa. Muuten sitä ei niin kovasti täällä vastustettaisi.”

    On tullut kasvatettua puita kummallakin menetelmällä ja talousvertailuja on päässyt tekemään melko paljonkin. Mielelläni esittelisin näitä Rukopiikille ihan paikan päällä. Lukijoiden kuvissa vuosilta 2014-15 löydät aiheesta myös kuvia ja selostuksia, jos jaksat niitä sieltä selata.

    Puuki

    Rukopiikin logiikan mukaan seuraavissa vaaleissa kaikkien kannattaa äänestää kepua, kun on niin paljon vastustavaa kommenttia saanut.

    Yli 5 v. vanhat kuvat ei ole tallessa ML:n kuvapankissa.

    Jovain Jovain

    Muistaakseni Visan Jk vertailu oli kuusen suojuspuilla uudistamiseen liittyvä, jossa taimettuminen ja metsän kehitys muodostuivat puutteelliseksi. Ei siis varsinaisesti jk metsän kasvatukseen liittyvä. Vedotaan myös monella muulla tavalla. Tuskin tallintakuset ja nököset auttavat tai avohakkuuton vaihtoehto. Sekään ei ole laissa kielletty, mutta jos metsä ei ota uudistuakseen, onhan se uudistettava. Siitä on taas hyötyä metsän kasvatuksessa. On hyödyksi myös Jk metsän kasvatuksessa.

    mehtäukko

    Eikö se Joovain edelleenkään ymmärrä, että jk:sa et juoksentele taimivakka tai rs kainalossa. Entisestään kannattamaton systeemi menee aivan kuralle.

    Jovain Jovain

    Välttääkseen jk metsän taantumisen ja hoidon yksipuolistumisen, onhan jk metsä aika-ajoin uudistettava. Tekee vaan hyvää jk metsälle, saadaan uutta alkua, puulajin vaitoa, sekametsiä ja kuusettuminen ehtii myöhemminkin.

    Pienaukot ja jäävän metsän harsiminen (jopa lakirajat), on tietenkin sen hetkisen tuoton kannalta hyvä, mutta voi myös hoitotapana lisätä metsien taantumaa ja on niin muodoin vähentämässä metsien tuottoa. Siinä mielessä pääomavaltainen metsänhoito puolustaa paikkaansa, sopii kaikenlaisille metsille ja hoitotavasta riippumatta. (Pitkäkierto/Lyhytkierto)

Esillä 10 vastausta, 6,601 - 6,610 (kaikkiaan 14,360)