› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,631 - 6,640 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 663 664 665 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 5.1.2023, 14:15

    Uudistamisinvestointi on ilmanen suhteessa jk:n tekemiseen, jos kantorahaero on esim. 4 € /motti päätehakkuun hyväksi ja puuta on leimikolla vaikkapa 300 mottia/ha.  Eikö niin ?  Jää vielä tähteelle th:oonkin varoja.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Nostokoukku 5.1.2023, 14:30

    En ole jk:n kannattaja. Työurani olen tehnyt tavallisen puuntuottamisen parissa ja menetelmillä. Kunhan nyt mietiskelen, laskeskelen ja ihmettelen. Vailla fanaattisuutta mihinkään suuntaan.

    mehtäukko 5.1.2023, 15:55

    Nostokoukku…”Mutta jos 100 hehtaarista puolet on ensiharvennuksia ja puolet huonoja taimikoita, et aivan noilla suhteilla selviä. Ja seuraava tili on kaukana…” pitää kyllä paikkansa. Mutta tuohon jamaanhan itse mo on tilansa ja puustonsa ajanut. Metsänhoidon ohjeet ja metsäsuunnitelma ei tuohon yllytä.

    Jovain Jovain 5.1.2023, 16:12

    Yleensä avohakkuuta tehdään kasvunsa päättäviin metsiin. Nyt kun rajoituksia ei enää ole, avohakkuuut ovat yleistyneet parhaan kasvun ja tuoton metsiin. Aina voidaan kysyä, kannattaako uhrautua siitä syystä, että saadaan rahat uuden metsän uudistamisen kustannuksiin. Kannattaa ottaa nekin rahat tuplana ja jatkaa kasvattamista. Eihän silläkään ole kannatusta, jos metsä saadaan tuottavaan kuntoon, kaadetaan ja tyydytään nolla euroon.

    mehtäukko 5.1.2023, 16:45

    ”…Aina voidaan kysyä, kannattaako uhrautua siitä syystä, että saadaan rahat uuden metsän uudistamisen kustannuksiin…”

    Ei se kyllä noin päin mene. Oli leimikossa kuusipora,lumi-tai myrskytuho, se uudistetaan piakkoin lisävahingon välttämiseksi. Jos kasvu on hiipunut,  se ei räpsähdä silmille ja on muutama vuosi aikaa kytätä h-hetkeä.

    Ensin on todellinen syy hakata, sitten uudistetaan jopa korjuun vielä käydessä. Mutta jk:ssahan se on mahdotonta.

    Timppa 5.1.2023, 16:55

    Yleensä avohakkuuta tehdään kasvunsa päättäviin metsiin. Nyt kun rajoituksia ei enää ole, avohakkuuut ovat yleistyneet parhaan kasvun ja tuoton metsiin

    Valtio ja rahastot tuota harjoittavat.  Kuinkahan paljon yksityiset?  Nythän on ollut niin, että odottelu on ollut aika edullista.  Hyvän kuusileimikon keskihinta latvusmassoineen on noussut 32 %  vuodesta 2016 vuoteen 2022 Yhteismetsän kaupoissa.

    Yhteismetsän tyyli on ollut kasvattaa metsiä mahdollisimman pitkään.  Lopussa arvokasvu on hyvä ja uudistuskulut jakaantuvat suuremmalle puumäärälle jolloin niiden merkitys on hyvin pieni.

    Tietysti jollakin on rahantarvetta ja silloin ajattelutapa on toinen.

    Puuki 5.1.2023, 16:59

    Ei tietenkään pidä hakata kasvatusmetsiä aukoksi, jos suinkin mahdollista välttää sitä.  Peruslähtökohta on, että  päätehakkuuikäiset metsät on yleensä edullisempaa päätehakata.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    mehtäukko 5.1.2023, 17:31

    On joskus tilanne sekin,että puuston ikä on toissijainen.Väärän puulajin vajaatuottoisuus tai -laatu kannattaisi korjata ”tilaisuuden” tullen heti, eikä odotella koskaan tulemattomia tukkeja.

    Metsuri motokuski 5.1.2023, 18:17

    Hyviä kommentteja. Empä tiedä yhtään yksityistä metsänomistajaa joka hakkaisi kasvatusvaiheessa olevan metsää aukoksi huvin vuoksi tai jonkun toisen kohteen uudistamisen rahoittamiseksi.  Kyllä ne aina ovat johtuneet taloudellisesta syystä.

    mehänpoika mehänpoika 5.1.2023, 19:55

    Jatkuva kasvatus, jk. Kun tämä hakkuumuoto säädettiin luvalliseksi, tuli ensimmäiseksi mieleeni MMM:n ylimmän johdon tarpeet saada kohtuullistetuksi ylitiheänä pidetyn hirvikannan aiheuttamia hirvivahinkotilastoja. Kun hakkuualalle ei tarvitse istuttaa tai kylvää mitään, eivät hirvetkään pysty mahdollisille kuusenntaimille korvattavaa vahinkoa aiheuttamaan.

    Kun hakkuualalta hakataan lähinnä suurempia tukkipuita, niin on jo tutkimattakin selvää, että jäävän metsän lisäkasavu ja samnalla hiilensidonta heikkenee. Ehkä hakkuutavan yleistyessä lisäkasvun hupeneminen alkaa näkyä valtakunnallisissa metsän kasvun mittauksissa ja tilastoissa. Jatkuva tukkipuiden poiminta heikentää jäävän puuston terveyttä, koska jokaisella ajokerralla tapahtuu lisää juuristo- ja runkovaurioita.

    Se on ainakin ihan varmaa, että metsät tämänkin hakkuutavan yleistyessä muuttuvat hiljalleen kuusivaltaisimmiksi. Runsas hirvikanta muissa kohteissa ohjaa uudistettavan puulajin valinnan osalta samaan suuntaan.

    Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olisi viisasta kiireellä muuttaa metsälakia niin, että vain kaikki sellaiset hakkuutavat säädettäisiin luvallisiksi, jotka pitemmällä tähtäimellä lisäisivät metsien terveyttä, kasvua ja hiilensidontaa. Sen luulisi sopivan myös melkein kaikille metsänomistajille.

Esillä 10 vastausta, 6,631 - 6,640 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 663 664 665 … 1 434 1 435 1 436