› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,751 - 6,760 (kaikkiaan 14,440)
1 2 3 … 675 676 677 … 1 442 1 443 1 444

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 11.1.2023, 15:10

    Metsän kannattaa uudistaa, kun se tuottaa vähemmän kuin vastaavalla riskillä muualla.

    Timpan ei tarvitse kantaa huolta puustopääoman suuruudesta, kun hänelle korko on nolla. Sillä logiikalla kannataa kasvatta niin kauan, kunnnes luontainen poistuma ylittää kasvun.

    Timppa on ollut rakentamassa, mutta on ilmeisesti saanut taloudellisessa mielessä istua toisen takapuolella tuleen. Jos olisi urakoinut omaan piikkiin, olisi oivaltanut, että rakennusaikaiset korot ovat kustannuserä, joka on otettava huomioon. Siksi sillä rakennusajalla on merkitystä, että tämä posti ei kasva liian suureksi.

    Minusta tuntuu, että vanhan koulun käyneet metsäammattilaiset pitäisi uudelleenkouluttaa. Siellä Helsingin yliopistossa opetetaan uusille metsänhoitajille, että kannattavuutta ei voida oikein laskea lukuisilla mitä erilaisemmilla tavoilla. NNA on se taloustieteellinen perusta, kuinka kannattavuutta lasketaan, jos sitä halutaan laskea. Eikä se ole kannaotto minkään menetelmän puolesta eikä vastaan.

    NNA on kaikkien tulevien erien nettonykyarvo, mistä hyvänsä tilanteesta lähdettäessä.

    Joillakin on ilmeisesti kummallinen  käsitys, että menneisyyskin pitäisi huomioida, kun tulos ei näytä vastaavan omaa mutua. No mihin saakka?  Vuosi, kymmenen vuotta, sata vuotta vaiko alkuräjähdykseen saakka? Voi hyvät hyssykät! Vain tulevaisuudessa voidaan tehdä valintoja ei menneisyydestä.

    Olen ollut huomaavinani, että alempitasoisenkin koulutuksen juuri saaneet ovat usein aivan pihalla. Ilmeisesti nämä alempitasoisen opetuksen kouluttajatkin pitäisi uudelleenkouluttaa.

    Visakallo Visakallo 11.1.2023, 15:25

    Olisi mielenkiintoista kuulla, miten NNA on R.Rannan metsissä käytännössä vaikuttanut hoito- ja hakkuupäätöksiin? Minkä verran on tarvinnut poiketa esim. Tapion metsänhoitosuosituksista? R.Rannalla on metsänomistuksessaan aikajanaa jo niin paljon takana, että asiaa pystyy sitä kautta jo melko paljon tarkastelemaan.

    Puuki 11.1.2023, 15:29

    Vielä enemmän pihalla matematiikasta taitaa olla jotkut ilm. vain elämänkoulua  käyneet, kun ei kelpaa kuin yhdenlainen ”opetus” totuudeksi.

    Vai onko RR mennyt yliopistoon uudeksi oppilaaksi, kun noin varmaksi tietää.  Se on kuule lukiotason matematiikkaa jolla voi NNA ja muut korkolaskut hanskata edestakasin melko helposti juuttumatta ”yhteen oksaan”.

    Perko 11.1.2023, 16:50

    Mielestäni peruskoulun neljännellä käsiteltiin murtoluvut eli 1/100 osat = %.  niiden yhteen jako , kerto ym.  Niillä pärjää aikapitkälle jos muu logiikka sallii.  Tunsin  ”evakon”, hän  oli käynyt 3 luokkaa koulua mutta logiikallaan  ratkoi neliöjuuren  ja korotti potenssiin, ei itse tuntenut edes sitä  juurimerkkiä.  Voitti shakissa kaikki kylän miehet  ja tykistön upseerit, siksi valittiin tulenjohtoon.    Niin sellaista se matematiikan kieli jota jotkut jopa hyljeksii mutta pitäis olla  kykyä, tulevaisuus on kylmä jos ei hallitse.

     

    Timppa 11.1.2023, 17:29

    Timppa on ollut rakentamassa, mutta on ilmeisesti saanut taloudellisessa mielessä istua toisen takapuolella tuleen

    Sen ajan rakennusliikkeiden omistajat olivat yleensä rakennusmestareita, jotka eivät paljon korkolaskusta ymmärtäneet.  Ihan sama kuin metsätaloudessa.  Jos lasket NNA:ta kovin tarkkaan, niin  kauppa jää tekemättä.  Jos osti raakamaata oikeasta paikasta oikeaan aikaan ja oli hyvät kaverit niin, että sai asemakaavan.  Silloin bisnes oli hyvä.  Tähän kaikki liiketoiminta ainakin alkuvaiheessa perustuu.  Osaamisen lisäksi pitää ottaa riskiä oikeaan aikaan ja olla suhteita.  Kaikki muu on turhaa puhetta.  Kukaan ei tiedä tulevaisuutta.  Jos ostaa väärästä paikasta tai väärään aikaan, niin  on entinen yrittäjä.

    Kaikki puuhat eivät tietenkään kestäisi nykypäivän kriittistä tarkastelua.  Silloin porukka oli sodissa ollutta, jota pikkuseikat eivät kiusanneet.  Lopputulos oli kuitenkin  erinomainen.  Pienillä resursseilla saatiin paljon rakennettua.  Saatiin paljon  estettyä nuoren aktiivisen porukan karkaamista Ruotsïin, kun rakennettiin työpaikkoja, kouluja  ja asuntoja.

    Tietysti korkojakin laskettiin ainakin siinä vaiheessa, kun siirryin rakennusliikkeen palvelukseen.  Rakennusmaat oli kuitenkin ostettu aiemmin (ja niiden rahoituksen vuoksi eräs pankki oli joutua konkurssiin).   Meidän ei tarvinnut niitä tonttiasioita miettiä.  Riitti, kun vain  rakennettiin  tehokkaasti.

     

    Perko 11.1.2023, 17:45

    Kaisa Lipposen  havainto tyhmyydestä:  ”Tehdään asioita niin kuin ennenkin mutta odotetaan uudenlaisia tuloksia” .  Muutamat ns kokeilleet selittäjät  yrittää  olla jk kasvattaja  just tuolla tavalla.

    Puuki 11.1.2023, 17:51

    Muutamat taas yrittää selittää vertauksilla  tapoja kasvattaa puita ”uudella tavalla” paremmalla lopputuloksella kuin noin yli 100 vuoden yhteinen kokemus antaa tulokseksi.

    Menneisyyden ottaminen mukaan metsänkasvatuksen kannattavuuslaskelmiin koskee erityisellä tavalla juuri paljaanmaan arvon määritystä NNA:lla.  Siinähän oletetaan leimikon nykytulojen kuuluvan edellisien puusukupolven tuloihin joten ei tarvitse huomioida.   Käytännön toimissa ja kannattavuuden arvioinnin kannalta ihan naurettava oletus .

     

    Siinä Perko on oikeasa, että peruskoulun matematiikka riittää korkolaskujen ymmärtämiseen ihan hyvin.  Niiden soveltaminen voi vaatia vähän  enemmän.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Perko 11.1.2023, 18:21

    Jatkuvalla JK  menettelyllä   välttää ” puolivalmisteiden”  tuhoamista  ja ”tuotantohallin” pitoa vuos kymmenet tyhjänä! Ennakoimalla  seuraavaa tuotetta ja samalla jatkaa  myyntiä.     Puukin , Yhteinen 100 vuoden  harha, pitempikin  ei ole takuu mistään!     kats.  Gabriel Garcia Marquez; Sadan vuoden yksinäisyys .

    Puuki 11.1.2023, 19:19

    Ylioptimistiset odotukset joita jk:een liittyy on ymmärrettäviä vaikka eivät useimmiten toteudukaan.    Yli 100 vuoden metsäntutkimus ja käytäntö on sis. tietenkin myös epäonnistumisia mutta kokonaisuutena se on ollut ja on osin edelleenkin maailman huippua.   Jotkin tahot koettaa vain mitätöidä sen kokonaan huonoilla esimerkeillä.   Esim. metsien huimasti parantuneen kasvun etu hiilitaseen parantamisessa luulisi olevan kiistaton etu maalle mutta sekin on haluttu mitätöidä valhepuheilla.

    Haksahtaminen NNA:n kaikkivoipasuuteen kannattavuuden  arvioinnissa on yksi esimerkki ”puusilmäsyyden syntymisestä” jolloin ei enää nähdä metsää puilta.

     

    R.Ranta R.Ranta 11.1.2023, 20:12

    Olen Visa huono asiantuntija Tapion suositusten suhteen. Nehän ovat muuttuneet aika tavalla sinä aikana, kun olen metsien kanssa operoinut ja tulevat muuttumaan jatkossakin.  Sinun  olosuhteissa ovat ehkä hyvinkin oleet oikeita. Minulla ne joskus olisivat tarkoittaneet huomattavia taloudellisia tappioita, kun olisin esim.  joutunut kasvattamaan kymmeniä vuosia metsääni edelleen, vaikka muualta olisin saanut kymmenkertaisen tuoton. Siksi suhtaudun varauksella valmiiksi annettuun tietoon, varsinkin jos sen tarkoitusperät eivät käy selville. (esim. tämä kiusallinen korko)

    Metsää kasvatetaan monenlaisin perustein ja tulevaisuus on meille kaikille tuntematon. NNA on vain se teoreettinen perusta taloustieteiden mukaiselle kannattavuudelle. Voit laskea sitä joko uudistettavasta tukkimetsästa tai paljaasta maastaa. Mikä se sellainen teoria olisi, joka pätisi vain jossakin tilanteessa.

    Jos Puuki meillä on kaksi metsänomistajaa, joilla on täsmälleen samanlainen uudistusala. Toinen on hakannut sieltä juuri tukkimetsän ja toinen on hankkinut pikkurahalla paljasta maata uudistusalan. Miksi ihmeessä kannattavuutta heidän pitäisi laskea eri tavalla?

    Paljaan maan ostajan on saatava kulut korkoineen, jos hän aikoo tuottoa tehdä toimillaan. Kumpikin on samassa tilanteessa, tuottoa pitäisi tehtäville  toimille saada.

    En Timppa puhunut siitä, että raakamaata ostettaessa on tehty huomattavia voittoja, kun siihen on kaavoittamalla saatu iso rakennusoikeus. Kysymys on valtavista taloudellisista eduista – ”ansiottomasta” arvonnoususta. Aivan varmaa on sekin, että näissä kuvioissa kaikki ei kestäisi kirkasta päivänvaloa. Puhuin rakennusaikaisista koroista, joka on urakoinnissa kustannustekijä. (riippuen tietysti urakointityypistä ja mm. maksupotitaulukosta jne.) Yritin vain otaa sinulle rakennusalalta vertauksen korottomuuteesi.

Esillä 10 vastausta, 6,751 - 6,760 (kaikkiaan 14,440)
1 2 3 … 675 676 677 … 1 442 1 443 1 444