› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,811 - 6,820 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 681 682 683 … 1 442 1 443 1 444

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 13.1.2023, 19:02

    Kujalan olemassa olevasta esimerkistä.  Muutama sivu taaksepäin löytyy linkki. Lue,laske ja opi.

    R.Ranta R.Ranta 13.1.2023, 19:33

    Hölmölässä ne tuumasivat, kun peittot olivat liian lyhyitä, että leikataan toisestä päästä ja liitetetään toiseen päähän, niin saadaan peitto jatkettua.

    Täälläkin eräät pitävät hirmu kannattavana, kun säästöpossunsa tyhjäämällä saavat sieltä satasen ja laittavat kympin sinne takaisin.

    Kun hakkaa tukkimetsänsä ja saa siitä 10.000, jonka voi sijoittaa sitten johonkin vaikka neljän prosentin korolla. Jos siitä kymppitonnista sitten sijoittaa 1500 metsän uudistamiseen, eikä saakkaan sieltä yhtä suurta korkoa, niin tappiotahan siitä vääjäämättä syntyy.

    No, MaalaisSeppo sanoo, että siitä uudistamisesta saa verovähennyksen. Saa toki ja sen suuruus riippuu mm. metsävähennyksestä ja verovähennyksen voi saada muustakin sijoittamisesta kuin metsän uudistamisesta. (vaikkapa lannoittamisesta, jos metsä on ainut autuaaksi tekevä) Metsänuudistamiseen liittyy vielä sekin ongelma, että raha on siellä hankalasti uudelleen operoitavissa, jos tarve sitä näyttäisi vaativan. Kiinni juurilla maassa kymmeniä vuosia.

    Minä pidän sitä itsestään selvänä, että uudistamisen kulut on saatava korkoineen takaisin. Metsät markkinoilta hankkineena, se on ollut ainut perusteltavissa oleva lähtökohta, ellei halua itseään pettää.

    Mäntymetsät ovat oleet siitä kiitollisia, että niiden uudistaminen on ollut helppoa ja halpaa siemenestä – keinollisestikin. Karummilla paikoilla siemenpuilla jopa ilman minkäänlaisia kustannuksia. Kannattavuutta tavoitelaan, ei maksimaalista puuntuotosta. Mänty vaatii yl. vapaata tilaa uudistumiseen, joten se ongelmallista jk:lla, jos tapaa ahtaasti halutaan tulkita.

     

    Perko 13.1.2023, 19:35

    Niin, siinäkin Kujalalla  on se aloituksen  looginen virhe.  Puuki sijoittaa  sitä edellistä  metsää  sekin on ulkona  tästä ajasta jo ajatuksena..  Rahallisesti kuitenkin  selkeä ero ilman sijoitusapuja.

    Puuki 13.1.2023, 19:47

    Höpö höpö. Et Perko (eikä RR) ymmärrä vieläkään.  Kysymys on 2 eri menetelmän kannattavuuden vertailusta keskenään.   Kujalan metsähän oli olemassa oleva laskettuine kantorahatuloineen ja menoineen (vain tasaikäisessä oli ne menot ”yllättäen”).   Silti jk-vaihtoehto hävisi tuotossa , kun korkotekijä otettiin huomioon.

    Metät kunnossa! 13.1.2023, 19:53

    Perkokin tuntuu olevan vähän kujalla (Kujalalla:-)) tässä…

    Eikös tässä ihan yleisesti voitaisi todeta, että normaalissa talousmetsässä jk-periaatteella tai esim. korjuun alvilla ei saa mitään etua verrattuna jaksolliseen kasvatukseen. Ihan niin kun yleistäen:-)? Nyt voisi todeta, että hyvää viikonloppua kaikille palstalaisille!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2023, 20:17

    Perko: Arvometsän esim. on mahdollista  myydä  50 vuodessa  3  tai 4 kertaa 300 – 500 mottia tukkia. 

    Arvometsän esimerkissä myytiin puuta 3 kertaa ja tulot olivat 15000 euroa. Jos tukin hinta olisi vaikka 65 euroa/m3, jokaisella kerralla myytäisiin noin 75 m3, yhteensä siis 225 m3. Ei 300 – 500. Perko on paljon taitavampi, vai onko hänellä etelän parhailla paikoilla hyvää kuusikkoa?

    Esimerkin numerot:

    https://yle.fi/aihe/a/20-10002970

     

    Perko 13.1.2023, 20:39

    Hyvä  kysymys ;  ja vastaan kyllä on  ja reilu kasvu / myynti 146  m3 /ha. tukkia.   onko siitä kelle haittaa?  Olen  taitavampi   ja kaikin puolin parempi kuin joku huonompi.  Tiedän kuinka parannetaan tulosta.

    Metät kunnossa! 13.1.2023, 20:48

    Hyvä kasvu auttaa hiilen sidontaa ja Mo:n kassaa. Ei ole kenellekään haittaa. En ole lukenut koko ketjua, mutta mitä tuo 146 m3/ha tarkoittaa? Minullakin on motoenskoissa ollut vastaavia hehtaarikertymiä. Harvennuksessakin joskus. Päätehakkuussa paljon enemmän.

    Kymmenen vuoden kasvuako esität tuolla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2023, 20:57

    Arvometsän esimerkissä tehtiin 3 hakkuuta 30 vuoden aikana: vuonna 0, vuonna 15 ja vuonna 30. Perko harvensi samassa ajassa myös kolme kertaa, mutta kertymä oli kaksinkertainen: 146 m3/ha kolme kertaa. 146 m3/15 vuotta tekisi siis 10 m3/ha vuodessa. Ei ihan mahtoton ja tulo per vuosi on myös ok. Onko tässä ikiliikkujassa jatkuvuutta, se on se kymysys.

    Metät kunnossa! 13.1.2023, 21:02

    No ei todellakaan ole mahdoton. Mutta teeppä toiset kolme kertaa vastaavat hakkuut vastaavalle alueelle niin sitten alkaa olemaan jo tuotos kunnossa!

    Eli ei koskaan. Tuollaisten hakkuiden jäljiltä ei ole muita kuin raiskioita ja jätemetsiä jotka pitää päivän päätteeksi uudistaa kokonaisuudessaan ellei heinästä sitten ala jatkossa tekemään tiliä.

Esillä 10 vastausta, 6,811 - 6,820 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 681 682 683 … 1 442 1 443 1 444