› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,436 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,821 - 6,830 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 682 683 684 … 1 442 1 443 1 444

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 13.1.2023, 21:23

    Arvometsän esimerkissä tehtiin 3 hakkuuta 30 vuoden aikana: vuonna 0, vuonna 15 ja vuonna 30. Perko harvensi samassa ajassa myös kolme kertaa, mutta kertymä oli kaksinkertainen: 146 m3/ha kolme kertaa. 146 m3/15 vuotta tekisi siis 10 m3/ha vuodessa. Ei ihan mahtoton ja tulo per vuosi on myös ok. Onko tässä ikiliikkujassa jatkuvuutta, se on se kymysys.

    On täysin mahdotonta saada 1o m3/v/ha jatkuvasti  jatkuvan kasvatuksen metsästä.  Sellaisia lukuja saa täystiheästä jaksollisesta ei missään nimessä harvasta jatkuvan kasvatuksen metsästä.  Siellä Lapinjärvellä 10-vuotiskausittain jatkuvan kasvatuksen metsän kasvut vaihtelivat  välillä 4-5 m3/ha/v.  Kannattaa taas kerran todeta, että tietokoneella saa millaisia tuloksia tahansa.

    Perko 13.1.2023, 21:32

    On  jatkoa kun selvitään yli 30 vuotta sitten tehdystä MHY:n virheestä  se saattaa  jossain tulevaisuudessa aiheuttaa pykälän.  Jk osaamisella on etu,  tasaikäisen  tulos on aina kaukana  kuin nälkävuosien loppu, täydellinen tuho ja epävarma hyöty.

    Metät kunnossa! 13.1.2023, 21:47

    Eihän kukaan epäile etteikö ns. koskemattomista metsistä saisi kolmeen kertaan hyvää hakkuutuottoa ja metsä on edelleen jäävinään peitteiseksi. Tasearvona voi laittaa jonkin määrän myös tukkipuuta edelleen metsässä seisovaksi.

    Talousmetsien jk on populismin aikaansaannos jopa lainsäädäntöön jossa lopputuloksena on jätemetsä josta sitten lähdetään ihan nollasta kaikkine kuluineen taas alkuun. Huomioitakoon, että jaksollisessa se uudistaminen onnistuu esim. latvusmassan myynnillä…..

    Timppa 13.1.2023, 22:48

    Jos tulos tuntuu epäuskottavalta, se on sitä.  Yleensä ihmetulokset syntyvät parista virheestä .  Yksi on pintaäalan heitto todellisesta.

    suorittava porras suorittava porras 13.1.2023, 22:52

    ….ja toinen virhe on pilkku väärässä paikassa. Tämä toistuu jatkuvan porukalla .

    Jovain Jovain 13.1.2023, 23:23

    40-50 vuotta on riittävä aika muuttamaan metsät jaksottaisen metsiksi. Eihän niitä jk metsiä ole, niitä on vähän. Tuo Perkon MHY virheestä (niin oletan), myös yhtiöt ovat siihen syyllistyneet, suositus on ollut avohakkuu ja viljely. Paljon ehdittiin pilata jatkoon soveltuvia metsiä ja eihän vuosikymmeniin muuta vaihtoehtoa ollut olemassa. Vaikutuksensa on myös puuhuollolla ja koneistamisella.

    Tuo Perkon 300-500 on mahdollinen ja hyvin todennäköinen. Kysymys on jk:n hallinnasta. Ei kuitenkaan raiskiosta ja jätemetsistä, joilla pelotellaan, ja jopa lainsäädännön lopputuloksena. Se on valitettavasti totta.

    mehtäukko 14.1.2023, 06:44

    Timppa…”On täysin mahdotonta saada 1o m3/v/ha jatkuvasti  jatkuvan kasvatuksen metsästä…”

    Näin on. Ristiriita esityksissä on se, että jk:n korjuu kun täytyy suorittaa 10-15 vuoden välein, niiden olisi oltava ”kovilla mailla” ja kuivilla kankailla, että korjuuvauriot olisivat hallinnassa. No mikä on kuivahkojen tai kuivien kankaiden kasvu? Ei 10:ntä mottia lähellekään.

    ”Jk:n hallinta” on aivan teoreettista itsensä pettämistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.1.2023, 07:36

    Pessimismi valtaa alaa. Onhan talvihakkuuvaihtoehtokin vielä olemassa. JiiKoo-systeemi voi aivan hyvin toimia niin kauan kuin sitä haluava metsänomistaja on päätöksenteossa mukana. Seuraava tekee omat ratkaisunsa.

    JiiKoo:hon on sisäänrakennettuna ominaisuus, että se ei ole jatkuva vaan väliaikainen. Jossain vaiheessa puusto joko ränsistyy, ei uudistu tai puulajivalikoima yksipuolistuu. Kierto pitää aloittaa alusta avohakkuulla joka palauttaa valopuut.

    mehtäukko 14.1.2023, 08:00

    Pessimismi valtaa silloin, kun konkreettiset keinot loppuvat.

    ”Onhan talvihakkuuvaihtoehtokin vielä olemassa. ” On on, mutta jk ei ole se potilas, joka määrää tahdin ja korjuu-ohjelmat klusterin puun saannille. Jos/kun ei ole talvikelejä, ne saavat olla paitsiossa vaikka vuodesta toiseen. Artistin ei pidä alkaa maksaa viuluja!

    Gla Gla 14.1.2023, 08:33

    ”Jos tulos tuntuu epäuskottavalta, se on sitä.  Yleensä ihmetulokset syntyvät parista virheestä .  Yksi on pintaäalan heitto todellisesta.”

    Kuvio, josta olen viime aikoina puhunut, kun olen sitä käynyt läpi, on yksi virhemahdollisuus. Kasvua löytyy nuoresta metsästä yli 10 m3, vaikka se on paikoin T2-taimikkoa. Järeämmissä osissa ollaan siis reippaasti yli 10 kuution. Mutta jk:hon liittyen tuo on ollut aikanaan aukko. Nyt se on erirakenteinen ja menisi jk-markkinoinnissa täydestä. Se ei kuitenkaan ole jk, koska rehevän paikan männyistä todennäköisesti vain alakynteen jääneillä on mahdollisuus tukkia tuottaa, koivuistakin vain pieni osa. Alla kasvaa tukkikelpoista kuusta, mutta niiden alle en enää taimikkoa anna syntyä. Sain raivattua kuvion selkeäksi hakkuukohteeksi, uusi taimikko vesittäisi tavoitteen.

    Kun valopuut hakataan pois, kuusikon alle ei enää taimia syntyisikään, ei ainakaan 10 m3 kasvun edellyttämää tahtia. Veikkaan, että kasvu jäisi alle puoleen, vaikka nyt useampi kymmenen vuotta hyvää kasvua jk-nimikkeen alla riittäisikin. Näyttää pitkältä jaksolta, mutta metsästä puhuttaessa se ei sitä ole. Jo nyt huomaa, miten kuuset voi kasvaa hyvin mäntyjen ja koivujen alla, mutta kuusten vieressä kasvu jää muto-osaan tuosta. Helposti kasvua on vain 1/3 oikeassa paikassa kasvaneista. Laitoinhan kerran kuvankin kuusikon täydennysistutuksesta, jossa kolmen kuusen pituuskasvun erot etäisyyden suhteen isommasta kuusesta näkyi hyvin. Ja siinä kuvassa oli toisella puolella ajoura, ei seuraavaa kuusta varjostamassa.

Esillä 10 vastausta, 6,821 - 6,830 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 682 683 684 … 1 442 1 443 1 444