› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,851 - 6,860 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 685 686 687 … 1 442 1 443 1 444

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 15.1.2023, 20:06

    ?Kuka koettaa sekoittaa? Joovain kun vetelee viivojaan miten sattuu, siitä palaute.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.1.2023, 21:10

    No joo, myönnetään, tämä oli yllättävä veto: Peitteinen tai jatkuva kasvatus, mitäpä tuota nimeä muuttamaan, pitää sisällään myös jaksottaisen metsän kasvatuksen.

    Itse jäin miettimään Jovainin kirjoituksessa tätä:

    metsissä ei ollut näitä pusikoitumisen ja risukoitumisen ongelmia

    Millä vuosikymmenellä ei ollut pusikoita ja risukoita, silloinko kun lehmät laidunsivat vielä metsissä? Meillä päin tätä oli jossain määrin vielä 1960-luvulla. Mökkitie kulki yhden vasikkahaan halki, piti aukoa veräjiä. Toinen selitys voisi olla että metsät puhdistuivat risuista kun ne haettiin polttopuiksi?

    Jovain Jovain 15.1.2023, 21:20

    Taito on sekin, jos onnistutaan tuhoamaan luonnon tuottamat (säästettävät) taimistot korjuun alta tai aikana. Eivät ole vielä 2014 tuottamia taimistoja, joita voitaisiin pitää jk taimistoina. Ovat jaksottaisen taimistoja, joita ei kelpuuteta ja pidetään metsänhoidon ja korjuun esteenä. Sen sijaan lain suositusten mukaiset taimistot lakirajoilta ja pienaukoista kelpaavat? Aika ihmeellisiä ovat nämä metsänhoidon kuviot.

    Perko 15.1.2023, 22:35

    Kasvatusta ei  tarvita  kun huolehtii sopivat olot puille. En tunne  kuin vois kasvattaa se kun sellaista erilaista muissa kulttuureissa jopa kirkollakin  on omat koulut sakramentit joiden mukaan  muotoutuu ”kasvu”.  Puun myynnistä pitää  maksaa evl kirkolle  veroa   miten se vaikuttaa puissa entä aukossa ?

    Jovain Jovain 15.1.2023, 23:21

    On tietenkin karjan laiduntamisella ja polttopuun keruulla vaikutuksensa, mutta ei vielä 50-60, tai 70 luvulla tunnistettu jatkuvaa kasvatusta ja jaksollista metsänhoitoa toisistaan eriytettynä. Ei ollut myöskään pusikoituminen ja risukoituminen esteenä siihen aikaan. Ongelmaksi se on muodostunut keinollisen (jaksottaisen) metsänhoidon myötä. Ja vaikeuksia tuntuu olevan saada haltuun, vaikka siihen maksettavilla tuilla yritetään vaikuttaa. On tietenkin valinta kysymys mitä kasvatetaan, mutta voidaan siihen myös metsänhoidolla vaikuttaa.

    Visakallo Visakallo 16.1.2023, 07:18

    ”Ei ollut myöskään pusikoituminen ja risukoituminen esteenä siihen aikaan.”

    Minkähän takia joka talon työkaluvajan seinillä on kuitenkin niitä sen ajan vesureita? On lyhyt- ja pitkävartista, suoralla ja käyrällä terällä varustettua. Isommista taloista voi vielä löytyä sen ajan raivaussahan kehitysmuotokin! Oma lapsuudenmuisto on, että sateen pilattu heinänkorjuukelin, lähti koko iso työporukka vesurit kädessä kohti metsää…

    Jovain Jovain 16.1.2023, 09:43

    Läksivät karjalaitumille pisteaitojen tekoon ja polttopuun korjuuseen. Kertoo vaan siitä miten vähällä vaivalla metsät tulivat hoidetuksi. Niissä sen aikaisissa metsissä, joita rinnastetaan tämän päivän ns. peitteiseen metsään, niitä hoitotöitä ei vaan ollut. Muistan kun eräskin isäntä valitteli, ettei aitapuita tahdo löytää, on vedätettävä. No siihen aikaan oli Polle nyt on Ponsse. On vähän sama kuin mehtäukon Jk, muutama koivu aukolle siemenpuiksi ja se on siinä.

    Vähän realismia, onnistuisiko tänä päivänä rästit vesurilla ja talkooporukalla hoitaa. Kun ei onnistu elinkeinoon ja tuettunakaan ja nykyaikaisella kalustolla hoitaa. On eräänlaista inhorealismia, jos kuvitellaan, että Suomen metsät tulee ja pitää keinollisesti eli jaksottaisena metsänhoitona hoitaa. Se ei ole mahdollista, mutta siitä kuitenkin toinen metsänhoidon ääripää, kuten klusteri ja mehtäukko pitävät kiinni. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kustannukset ja siitä lankeavan ”laskun” metsänomistajat maksaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.1.2023, 09:53

    On se jaksollinen mahdollista. Puu kasvaa siinä paremmin kun sitä ei koko ajan ahista valon, ravinteiden ja veden puute. Jos haluaa järjestää kasvuolot hyviksi kuten Perko esitti, joutuu raivaamaan.

    Kuten muuallakin yhteiskunnassa, kustannusten noustessa pitää tulojenkin nousta. Näin ei ole käynyt, kun metsäteollisuus suosiollisessa kilpailutilanteessa (puusta riittävästi tarjontaa) minimoi kulunsa. Metsänomistajan eduksi on kyllä tullut lisää investointeja ja puun kysyntää, mutta alehinnoin.

    Jovain Jovain 16.1.2023, 10:00

    Peitteisessä jaksollinen on aina vaihtoehto, mutta ei kuitenkaan olosuhteiden puolesta, myös peitteisessä olosuhteet ovat riittävät.

    mehtäukko 16.1.2023, 10:05

    Joovainilla heittää nuo käsitykset ihan miten sattuu…”On vähän sama kuin mehtäukon Jk, muutama koivu aukolle siemenpuiksi ja se on siinä…”

    Suosittelen Joovainia leiriytymään Kuapon ”plokiin”. Siellä kehitys kehittyy!

Esillä 10 vastausta, 6,851 - 6,860 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 685 686 687 … 1 442 1 443 1 444