Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,871 - 6,880 (kaikkiaan 14,436)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • R.Ranta R.Ranta

    Arvostan ilman muuta teitä jokaista, innokasta ja aktiivista metsienne hoitajaa ja metsänhoidon puolestapuhujaa. Suorastaan ihailen teitä siitä horjumattomasta uskosta metsätalouteen mm. Timppaa, Visaa, AJ:tä, mehtäukkoa, GLA:ta, Puukia, jätkää, jesseä jne. jne.

    Pahoittelen, että joudun olemaan myös vähän inhorealisti ja katselemaan myös mitalin toista puolta. On jäänyt mieleen näistä taannoisista Nordean metsäklubiristeilyiltä eräs luento taloudesta, jonka piti pankkiiri. Hän aloitti luentonsa sanomalla, että metsätalous on sellaista taloutta, että se ei ole taloutta ollenkaan.

    mehtäukko

    Kaikki me joudumme kohtaamaan mitalliemme toiset puolet, ja sekin on taitolaji.

    Matkojen varrella on esiintynyt monenlaisia ”nordean viisaita”, mutta heillekin monelle on käynyt ohraisesti. Elämässä tai työssä.

    Visakallo Visakallo

    Samoilla luennoilla ollaan näköjään R.Rannan kanssa oltu. Metsätalous poikkeaa edukseen ainakin pankkitoiminnasta siinä, ettei sen yleensä tarvitse maksattaa virheitään kovin paljoa muilla. Nyt ollaan jälleen taas menossa siihen tilanteeseen, että korkojen noustessa asunto- ja yhtiölainapommi räjähtää pankkien silmille, ja taas tarvitaan niiden pelastamiseen veronmaksajien apua.

    Jean S

    Varmaan räjähtää, ja räjähtävät varmasti Italiankin pankit, mutta mitä moralisoinnilla on tekemistä bisneksen kanssa tässä asiassa? Me maksamme sen joka tapauksessa, ja pankkiiri hymyilee.

    Jos lähdetään keskustelemaan tulevista sukupolvista, niin Jean S kuolee tilastollisesti noin vuonna 2063. Näin ollen perikunnalla olisi siinä vaiheessa jo aivan komea hieskoivikko, kun se on nyt noin 80-senttisenä odottamassa siellä mäntyjen alla suurimmassa osassa tilaa. Lisäksi olisi se hiukan yli 30000 euroa riihikuivaa, tai sitten sillä olisi ostettu esimerkiksi pankkiosakkeita.

    Gla Gla

    RR: ”Suorastaan ihailen teitä siitä horjumattomasta uskosta metsätalouteen mm. Timppaa, Visaa, AJ:tä, mehtäukkoa, GLA:ta, Puukia, jätkää, jesseä jne. jne.”

    Minulla kantava voima on niinkin yksinkertainen kuin ympäristö. Tämä maailma kuluttaa aivan liikaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Ainoa kestävä tapa on käyttää uusiutuvia ja metsä tuottaa niitä aika kivasti. Tällä hetkellä vihreät on saaneet aika hyvin torpattua tätä kehitystä, mutta eiköhän routa senkin possun pian kotiin aja, kun kaupasta ei saakaan haluamaansa tavaraa ainakaan kohtuuhinnalla. Jos nyt siellä ollaan huolissaan, kun hiilinielu ei olekaan entisen veroinen ja puuston kasvu laskee. Hetken vielä kestää, että he hoksaavat puoltavansa talousmetsän siirtämistä muuhun käyttöön ja talousmetsässä vähemmän puuta tuottavia menetelmiä eli puuston kasvun leikkausta eli hiilinielun supistamista ja uusiutuvien raaka-aineiden saatavuuden rajoittamista eli uusiutumattomien suosimista.

    Menetelmissä haluan uskoa siihen, että tehokas kasvatus tuo parhaan tuloksen. Toki hyödynnän luontaista uudistumista, vaikken jk:ta hyväksykään. Aika suuri osa (suhteessa siihen, että yleensä talousmetsät kasvatetaan tasarakenteisina) kuvioistani on erirakenteisia ja niissä alempi jakso on pääosin luontaista kuusta. Jonkin verran olen täydentänyt joitain kuvioita, jotta niistä tulisi yhtenäisiä myös silloin, kun ylemmän jakson puut hakataan pois.

    Jos sinulla on nelinumeroinen määrä hehtaareita, mikä on sinun ajatuksesi jatkosta, jos ydinliiketoiminnan visio ei ole sinulla kirkas? En siis hae sitä, kenen visio on oikea, vaan se, mihin itse uskoo.

    Timppa

    Sama juttu.  Luonnonvarat hupenevat.  Kannattaa siksi panostaa niiden tuottamiseen.  Metsä on siinä mielessä mukava sijoitus, että fotosynteesi ja sienet maassa hoitavat homman.  Metsänomistajan osa on tosi helppo. Tökätä taimi maahan ja vähän päristellä raivaussahaa.   Miksi ei hyödyntäisi ilmaista luonnonvoimaa.  Ihmettelen vaan.

    Olen sen verran paljon joutunut myös tekemään temppuja, että käytän aina varminta uudistamismenetelmää.   Luontaista uudistumista käytän vain silloin,kun valtapuustolle pyrin saamaan täydennystä.  Sekametsää pyritään tavoitteellisesti kasvattamaan.  Ensi keväänä, jos päästään tänä talvena turvemaata hakkaamaan, istutetaan kuusta ja mäntyä 50/50-suhteessa.

    Kun panostaa metsän kasvuun, niin tuottoa saa helpommin ja halvemmalla kuin hehtaareja ostamalla.

    Perko

    Teollisuuden osuus elinkeinorakenteessa pienenee, on  muuttumassa palveluihin, eikä alkutuotannon asema enää juuri muutu.

    Kokonaistuottavuuden kasvuna mitattu teknologian kehitys on talouskasvun lähteistä kaikkein tärkein. Se ilmenee sekä uusina tuotteina että uusina tapoina valmistaa jo tunnettuja tavaroita ja palveluja. Alkutuotannon osuus kansantalouden kokonaistuotannon arvosta on supistunut 50 prosentista vajaaseen kolmeen prosenttiin. Alkutuotannon osalta haasteeksi on osoittautunut työtuntien laskenta. Metsän hitaus avohoitona on verrattavissa kaivokseen. Pitkänajan tavoite pelkän uskonvarassa metsäsuunnitelmassa saattaa olla paha  virhe ellei tukena ole faktaa pätkääkään.

    R.Ranta R.Ranta

    Hyvä kysymys GLA, mutta mikä olisi hyvä vastaus -” kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomisen?” Kun on paljon nuoria metsiä ja taimikoitakin, niin puuhaa riittää. Harmi kun ei elä edes kaksisataavuotiaaksi. Tulee vain mieleen, että”rukoilkaa elon herraa, että antaisi leikkumiehiä, sillä eloa on paljon mutta leikkuumiehiä vähän.”

    On vain hiukan hankala Timppa sitä fotosynteesiä hyödyntää, ellei niitä hehtaareja ole saanut lahjaksi. Tasan ei käy onnen lahjat. Toisaalta on ollut paljon  helpompi ymmärtää ajatuksenjuoksuasi, kun sinun ei ole tarvinnut hankkia niitä hehtaareja. Lahjaksi saadulle pääomalle on paljon  helpompi olla laskematta korkoa. 20 ha kuivaa kangasta ei suuria fotosynteesejä kerää.

    Mehtäukko sanoi omistusaikakertoimeksi viisi. No, paljonko on paljon?

    Mutta kuten sanottu, kaikella kunnioituksella.

    Gla Gla

    RR: ”Hyvä kysymys GLA, mutta mikä olisi hyvä vastaus -” kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomisen?””

    Kun sinulla ei ole näkemystä suuntaan tai toiseen, miksi kyseenalaistat muiden näkemyksiä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR antaa ristiriitaista viestiä. Välillä tulevat metsän tuotot voidaan ennustaa tarkasti NNA-laskelmalla, ja se on ainut väline mitä päätöksentekoon saa ylipäänsä käyttää. Välillä kaikki on epävarmaa eikä vastauksia ole. Ota tästä sitten selvää.

Esillä 10 vastausta, 6,871 - 6,880 (kaikkiaan 14,436)