› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,881 - 6,890 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 688 689 690 … 1 442 1 443 1 444

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 17.1.2023, 08:25

    Joo, on tuo jo aikoja sitten huomattu, mutta olkoompa onnessaan.

    ”..kaikki on epävarmaa eikä vastauksia ole..” kuvastaa juuri sitä, että kun ihminen kuvittelee hallitsevansa kaikkea mutta tunne riittämättömyydestä ja todellisesti ajaa ohi, kapina on vallitseva olotila.

    Visakallo Visakallo 17.1.2023, 08:36

    R.Rannan on hyvä muistaa, ettei omat tekemiset parane tai huonone toisten tekemisiä tarkastelemalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2023, 09:01

    Gla on huolissaan ympäristöstä, mutta hieman valikoivasti? Ympäristön hyöty on lähes yksi yhteen uusiutuvien luonnonvarojen maksimaalisen käytön kanssa. Minä näkisin mieluummin optimaalista käyttöä kuin maksimaalista. Ei meidän suomalaisten tarvitse tuottaa vientiin uusiutuvia tuotteita kuin se määrä, jonka metsämme pystyvät kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuottamaan. Muut maat täydentävät.

    Gla Gla 17.1.2023, 09:11

    Suomessakin käytetään liikaa uusiutumattomia. Lisäksi kun monissa maissa on metsät vaihdettu valtaviin ihmismassoihin (Hollanti 400 hlöä/km2, Suomi 15/km2), jostain pitää näidenkin massojen tarvitsemien tuotteiden raaka-aineet saada. Me ei voida koko maailmaa ruokkia, mutta mitä enemmän saadaan tuotettua, sitä parempi niin meidän taloudelle kuin ympäristölle.

    Puun maksimaalinen tuotanto ei silti tarkoita peltoviljelyn kaltaista metsätaloutta, jossa luonnolle ei ole sijaa. Muistat varmaan vuoden takaiset kuvani koivikosta, johon kasvaa luontainen kuusikko alle. Kun seassa on satunnaisesti leppää, haapaa ja mäntyä, paljon luonnon kannalta parempaa talousmetsää on vaikea kuvitella.

     

    Perko 17.1.2023, 09:21

    Tutkimukset ovat toisten tekemisiä niin eikö niitäkään voi käyttää.  On oletuksia täällä noista toisten metsistä kirjoitettu.  Lapinjärvi on ollut vertailussa  Saarijärven aukkojen kanssa hallitseva esimerkki alle 1, 3%  tuottavuudella niin kuin ei muualla olis puita ollenkaan.   Ympäristöarvoja  on yksittäisen mo:n  hankala hyödyntää eikä se ole vihreillä tarkoituskaan.  He tavoittelevat marxilaista valtionhallintaa  yksityiseen omaisuuteen  tietämättä miten edes ympäristö ennallistaminen vaikuttaa. Siinä on suurta toisten tekemisen tahtoa.

     

    Timppa 17.1.2023, 10:43

    Mimuulla oli aikanaan v-mainen, mutta fiksu esimies.  Eräs perusvaatimus oli, että kaikki asiat tulee tarkistaa vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.  Tämä koskee tietenkin myös metsänkasvatusta.  Omat käsitykset ovat muovauteneet metsistä tehdyistä havainnoista niistä mitattuun dataan.  On sitten tarkistettu luonnossa siellä Lapinjärvellä.  Todettiin siellä  erään joutsalaisen tyypin kanssa, ettei tarvitse muuttaa käsityksiä.  Tietysti on myös verrattu Suomen metsien käsittely- ja kasvuhistoriaan.  On siis kolme toisistaan riippumatonta lähdettä, jotka antavat saman tuloksen.

    Montako sinulla Perko on?

    Timppa 17.1.2023, 10:48

     Ei meidän suomalaisten tarvitse tuottaa vientiin uusiutuvia tuotteita kuin se määrä, jonka metsämme pystyvät kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tuottamaan. Muut maat täydentävät.

    Eipä tietenkään tarvitse, mutta on vielä kaukana, että ylitetetäisiin kestävän kehityksen raja.   Senhän me tiedämme, että hakkuiden vähentäminen alentaa tuota rajaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.1.2023, 11:20

    Emme yleisesti tiedä. Omasta mielestäni hakkuiden maltillinen vähentäminen on lähes vääjäämätön kehityskulku, kun suojelualueet ja sähköhankkeet nakertavat koko ajan talousmetsien pinta-alaa.

    Timppa 17.1.2023, 11:47

    Suojelualueita ei tarvita lisää.  Eiköhän kaikki asialliset kohteet ole suojeltu.   Enempää ei tietenkään hakata, mikä on metsätaloudellisesti järkevää.  Metsien ikärakenne määrää oikean hakkuutason.  Valitettavasti meillä vielä liikaa hakkuuta kaipaavia metsiä.

    Mitä sitten hakkuumahdollisuuksille jatkossa käy ei varmaan ole kenenkään tiedossa.  Hakkuita ei kannata pyrkiä vähentämään vaan ne saattavat olosuhteiden seurauksena vähentyä.  Siis eri verbit.

    Perko 17.1.2023, 11:56

    Vastaus Timon kysymykseen;   Noin 46 omaa tutkimuskohtaa 60 vuodelta.   2014 jälkeen parikymmentä tarkennettua tutkimusta.   Vieraita  tutkimuksia kirjallisuudesta  lukuisia.

Esillä 10 vastausta, 6,881 - 6,890 (kaikkiaan 14,436)
1 2 3 … 688 689 690 … 1 442 1 443 1 444