Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,434 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 minuuttia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,891 - 6,900 (kaikkiaan 14,434)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko Perkolla ollut Erkki Lähteen kanssa tutkimusyhteistyötä?

    Perko

    Pari postia on vaihdettu E L kanssa ei muuta.

    Visakallo Visakallo

    Markkinathan ne aina viimekädessä määräävät hakkuiden suuruuden. Ne metsänomistajat, joilla ei ole pakottavaa rahantarvetta, vähentävät ja jopa lopettavat myynnit silloin kun puun kysyntä ja hinnat laskevat. Ainakin osalle ympäristö- ja ilmastoväkeä tämä tuntuu olevan melko vieras asia.

    Timppa

    Hakekaa netistä se Suomen metsät 1850.  Kun sitä katsoo, niin taitaa loppua huoli metsiemme nykytilasta tai tulevaisuudesta.  Kuten olen kirjoittanut, niin minkäänlaista huolta ei ole, kun uudistamisesta huolehditaan kunnolla.

    Monimutosuutta tuo uusi serttiihan tarpeeksi.

    Nimetön

    Veljeni sanoi, että sinun pitäs taimikkoja raivata. Mistä sinä semmoisen tiedon olet saanut? Netistä. Kävin moottorikelkalla katsomassa. Hikinen reissu. Ehkäpä oikeassa. Tietävät metsäni paremmin,kuin minä?

    Nimetön

    Perhekeskeistä ehkäpä. Isäni toi dosetin, jota vaimoni ammattilaisena lataa. Sanoi lähivaarasta kuuluvan niin railakasta moottorisahan ääntä, että luuli minun sahaavan. En, en suurin surminkhan näillä lumilla tässä iässä. Marraskuulla porotöissä kuulimme kahden sahan yhteiskonserttia. Useampi oli kiinnittänyt huomiota. Harvinaista se on. Isäni teki aikoinaan 800 pölliä päivässä. Se oli paljon. Itse LR:sta päästyäni kolmeasataa päivässä. Muutama lintuhaukku tuli ratsattua päivittäin.

    R.Ranta R.Ranta

    AJ: ”RR antaa ristiriitaista viestiä. Välillä tulevat metsän tuotot voidaan ennustaa tarkasti NNA-laskelmalla, ja se on ainut väline mitä päätöksentekoon saa ylipäänsä käyttää. Välillä kaikki on epävarmaa eikä vastauksia ole. Ota tästä sitten selvää.”

    NNA on se, kuinka kannattavuus on ymmärrettävä. En tiedä mitään  muuta tapaa, mihin metsänhoitotoimeni taloudellisuus voisi nojata. Selaista ne siellä Helsingin ylioistossakin uusille metsänhoitajille opettavat. Tulevaisuuden olosthteet ovat kuitenkin  AJ meille kaikille tuntemattomia. Pitää ymmärtää nämä kaksi asiaa tarkoittavat. En voi vaikuttaa kumpaankaan.

    Mehtäukko sanoo omistusaikansa kertoimeksi viisi.

    Jos pitäisi analysoida oma kertoimeni, niin olosuhteiden muutoksella (eli tuntemattomalla tulevaisuudella) on ollut aivan ratkaise merkitys. Esim. alkutaipaleella nimelliskorko oli 10 – 15, myöhemmin pitkään 0. Jo silläkin tiedolla olisi ollu valtava merkitys.

    Meillä päin tavattiin Visa sanoa, että naapuri naapurin asumaan opettaa. Yksi kun alkoi viljellä kylässä sokerijuurikasta, niin muutaman vuoden sisällä sitä oli jokaisella. Sinäkin varmasti olet saanut seuraajia hyvällä metsänhoidollasi.

     

     

     

    Gla Gla

    Sinä kuitenkin olet se, joka lähtöarvot NNA-laskentaan antaa eli tekee päätökset. Nyt on kuultu lähinnä voivottelua siitä, miten vaikea tulevaisuutta on ennustaa. Miten teet päätöksesi, kun päätöksiä pitää tehdä?

     

    Perko

    Visa puhuu markkinoista mutta se ei ole reilusti toimiva silloin kun kolme  ostajaa on  yhteistoimin manipuloimassa hinnoittelun.  Myyjien yhteistoimet ovat estetty!

    R.Ranta R.Ranta

    Arvioimalla tulevaisuutta GLA. Muuta ei oiken ole tehtävissä. Metsän kasvu ja puun hinta ovat sittenkin ehkä  helpoimpia tässä yhtälössä.  Varsinkin kun en elä kaksisataavuotiaaksi, niin sen varaovaisempi olen (korko), mitä kauempana arvaamattomassa tulevaisuudessa saan investointini takaisin. Pääomattomana metsänostajana homma olisi loppunut lyhyeen, jos olisin alkanut mäntyjä istuttamalla uudistamaan. Jos taas olisin tiennyt, että seuraavina vuosikymmeninä nimelliskorot menevät nollaan, olisin skaalannut metsätalouden ja lopettanut muut päätoimiset puuhastelut.

    Olin valtavan kiinnostunut tutkimuksista, joita silloisessa Metlassa Tahvosen ryhmä (Hyytiäinen, Viitalan Esa-Jussi jne.) alkoivat tehdä joskus 2000-luvun taitteessa. Optimointitulokset osoittivat mm., että nuoria metsiä tulisi kasvattaa taajempana (vertaa nyt ilmenneisiin ensiharvennusongelmiin) ja myöhemmät harvennukset yläharvennuksina jne. Annan ison arvon, että olen voinut tuntea heitä vähän henkilökohtaisestikin. Nämä tutkimukset ovat oleet tärkeä avaus ja avartaneet näkökulmaa merkittävällä tavalla ja muuttaneet käsityksiä metsätaloudesta.

    Ostossa ongelmana oli, miten minun on laskettava arvo nuorille metsille ja taimikoille. Tästä puolestaan seurasi huomio, että sama ongelmahan koskee koko metsätaloutta. Kyllä jokaisen metsänomistajan tulisi minusta ymmärtää puun kasvu ajan funktiona, niin kuutioina kuin euroinakin ja mikä tärkeintä talouden näkökulmasta, ei vain reaalisesti vaan myös suhteellisesti.

Esillä 10 vastausta, 6,891 - 6,900 (kaikkiaan 14,434)