Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,427 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 35 minuuttia sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 6,901 - 6,910 (kaikkiaan 14,427)

1 2 3 … 690 691 692 … 1 441 1 442 1 443

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

mehtäukko 18.1.2023, 13:42

”(vertaa nyt ilmenneisiin ensiharvennusongelmiin)”

Verkko-uutisissa vain vilahti, että koko maan alueella ”ongelmaprosentti” olisi 16.

Jos näin on todellakin, koko ylilyöntinen höyry menettää tulta aika paljon.?

Ja taas menevät arviot uusiksi!

Timppa 18.1.2023, 14:42

Optimointitulokset osoittivat mm., että nuoria metsiä tulisi kasvattaa taajempana (vertaa nyt ilmenneisiin ensiharvennusongelmiin) ja myöhemmät harvennukset yläharvennuksina jne.

Nämä olivat tietokonelaskelmia, joissa lopputuloksen saa 100-varmasti mieleisekseen. Eivät luonnosta mitattuja.

Puuki 18.1.2023, 14:51

Se on puulajista ja kasvupaikasta kiinni miten tiheässä kannattaa missäkin puita kasvattaa jo taimesta lähtien.

Erään opitimointilaskelman mukaan esim. kuusia norm. th:sta lähtien 1300-1400 kpl/ha ja mäntyjä 1400-1500 kpl/ha , norm. kiertoajalla 3 % korkokannalla laskien. Silloin kannattaa jo tehdä koneellista th:a , jonka ha-hinta on manutyötä kalliimpaa.

suorittava porras 18.1.2023, 15:02

Koneellinen th! Kyllä ,mutta oikea kapine on raivaussaha. Laitteen voi jopa saada kuoletettua ja sille on helpompi löytää kuski. Tervekätiseltä mo:ltakin homma luonnistuu. Tehojätkä=>konkurssi eikä kitkemtälaitteistakaan ole kuulunut mitään alkuhöyrähdyksen jälkeen.

Muuten olen samaa mieltä siitä ,että taimitiheyttä voi vähän laskea ja antaa luonnon joitaa täydennys. On kuitenkin pidettävä huolta siitä , että taimi ei tarvitse kilpailijaa 2,5 metriä lähempänä missään vaiheessa.

Puuki 18.1.2023, 15:18

Ei ollut tehojätkä eikä varsinkaan kitkentäkone siinä tutkimuksessa mukana, kun oli kyseessä th eikä varhaishoito.

PS Tutkimuksen koneeellinen työ oli sivujuonne itselle, kun enemmän kiinnosti optimikasvatustiheys kuin koneiden toiminta ja tuottavuus.

R.Ranta 18.1.2023, 15:21

Minäkään en Mehtäukko toki koe ensiharvennusongelmaa ainakaan lähialueellani ollenkaan huomattavaksi. Eilenkin ajelin metsäteitä 100 km aivan etsien yliharvennettuja, kun niitä noin kovalla kädellä arvioidaan olevan. Huomattavia ongelmia silmävaraisesti ei juuri ollenkaan.

Puuki 18.1.2023, 20:38

Onko tullut tehtyä/teetettyä jatketun kasvatuksen metsän hakkuiksi luettavia hakkuita ja minkä verran ? Itselläni n. 10 % pinta-alasta voi laskea siihen ryhmään.

Perko 19.1.2023, 11:03

Tänne kirjoittavat asiantuntijat eivät nähtävästi halua kertoa omasta jk kokemuksesta. Kyselin samaa jo aiemmin eikä heitä montaa ilmoittautunut. Mie olisin jo -60 luvulla tehnyt puolet mutta metsäntarkastaja esti aikeeni. Myöhemmin myrskykohteista syntyi luonnollisesti kohtalaisen hyviä monikerroksellisia metsiä, siihen ei kyttä kajonnut.

Visakallo 19.1.2023, 11:41

Kyllähän niistä jk-kokemuksista on tullut tänne kirjoitettua ja kuviakin lähetettyä, mutta vastaanotto on ollut joka kerta yhtä tyly: -Väärin jk-kasvatettu! Silloin 40 vuotta sitten ei tietenkään voitu käyttää jk-nimitystä, vaan hommaa tehtiin suojuspuuhakkuiden nimellä. Tähän sitten aina joku kommentoi, ettei kyse ole samasta asiasta, vaikka on. Keskustele siinä sitten jk:sta! Minulla on vielä jäljellä muutama hehtaari näitä alueita. Kyllähän niissä jonkinlainen metsä on, nykyisinhän laki ei edellytä kasvatettavalta puustolta paljoakaan. Hoitotyötä nämä alueet ovat tuottaneet enemmän kuin jaksolliset, mutta vastaavasti rahaa on tullut vähemmän.

Gla 19.1.2023, 12:03

Itselläni on aika suuri osa metsistä erirakenteisia, mutta jatkuvaa kasvatusta en niillä harjoita. Voin laittaa kuvia, jos saadaan lunta maahan. Nyt on vaikea saada julkaisukelpoista kuvaa tuollaisesta kohteesta.

Visakallon suojuspuuhakkuutakaan en jk:ksi laske. Kun teet sinne hakkuun, jää vain taimikko tai nuori metsä, jossa ei ole hakattavaa vuosikymmeniin. Tuo ei myöskään uudistu, koska nuori kuusikko ei siemennä. Vasta kun puusto on varttunut 03 kehitysluokkaan, voi odottaa uudistumista tapahtuvan, jos kasvupaikka on kuusen luontaiseen uudistumiseen sopiva.

Jatkuvan kasvatuksen metsässä pitäisi voida käydä poimimassa puita säännöllisesti ja näin tehdä tilaa uusille. Tätähän ei suojuspuuhakkuussa tapahdu. Sama juttu on minun erirakenteisissa metsissä. Seuraavien vuosikymmenien aikana hakkuita voidaan tehdä pariin kertaan, mutta suunta on kohti päätehakkuupuustoa, eikä tavoitteena noissa ole taimettuminen eli jatkuvuuden ylläpito.