› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,931 - 6,940 (kaikkiaan 14,424)
1 2 3 … 693 694 695 … 1 441 1 442 1 443

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 19.1.2023, 22:15

    Pari sukupolvea  oli tohtorit ja teollisuus- rosvot   johtamassa kouluttaen tuhansien vahtijoilla pakottaen mo tekemään metsissä työtä säästämättä puhistusta.

    Ei ainakaan meikäläistä ole enempää tohtorit ja teollisuus- rosvot tai heidän kätyrit pakottaneet mihinkään metsätyöhön.  Raivaussahan kanssa pyöriminen meidän louhikoissa on kyllä ollut raakaa, mutta palkitsevaa työtä.  Sitä voi aina katsella, kun hommaa ei enää pysty tekemään.

    suorittava porras suorittava porras 19.1.2023, 22:24

    Miksi metsäyhtiöt eivät ole innostuneet Perkon menetelmään? On varmasti paljon hehtaareita pelissä ja niistä haetaan tuottoja eikä vain unelmia. Jk on tosin ollut kokeilussa monen muun menetelmän ohella , mutta köykäiseksi havaittu ja unohdettu historiaan muiden epäonnistuneiden kokeilujen joukkoon.

    Jovain Jovain 19.1.2023, 22:26

    Visan kuusen suojuspuilla uudistama metsä ei ole jk metsää, sillä perinteisesti jaksottaista metsää on uudistettu luontaisesti siemenpuilla, mäntyä ja koivua ja kuusta suojuspuilla. Voihan se tietenkin olla myös jk metsää, mutta edellyttää kyllä hyvää uusiutumiskykyä. Jos uudistumiskykyä ei ole, on täydennettävä ja on uudistettava keinollisesti avovaiheen kautta. Kaikki metsät eivät vaan ole uudistumiskelpoisia ja onko sillä väliä lopulta, miten metsiä uudistetaan?

    Puuki 20.1.2023, 05:57

    Harvennusreaktio tulee  myöhässä yleensä varsinkin liian harvaksi hakatuissa metsissä.. Koskee  tavan tasaikäistä metsää ja varsinkin hyvin harvaksi hakattua metsää.   ”0-metsä”  tarkoittaa hakkuu vuotta jolloin joko tehdään päätehakkuu tai päädytään jk:n metsään vertailuissa.

    Visakallo Visakallo 20.1.2023, 07:06

    Jovain: ”Visan kuusen suojuspuilla uudistama metsä ei ole jk metsää, sillä perinteisesti jaksottaista metsää on uudistettu luontaisesti siemenpuilla, mäntyä ja koivua ja kuusta suojuspuilla.” 

    Mistäs Jovain ne kuuset nyt tulivat suojuspuiksi? Suojuspuinahan käytettiin mäntyjä ja koivuja. Kuusia käytettiin hyvin vähän, sillä niistä tuli liian herkästi tuulenkaatoja. Meillä oli suojuspuista kuusia korkeintaan 10%. Suojuspuuasentoon hakattiin  vain sellaisia alueita, joissa oli jo taimettumista tapahtunut. Siitä huolimatta tulokset eivät olleet kovinkaan rohkaisevia. Tuli paljon heinäys- ja raivaustyötä, ja tyhjiä paikkoja jouduttiin lisäksi täydennysistuttamaan. Vaikuttaa vahvasti siltä, että täällä kyllä paljon puhutaan jk:sta, mutta omakohtaiset käytännön kokemukset ovat hyvin ohuita. Minulla on vielä useita jk-alueita, joita voin esitellä ja kertoa niiden historiasta yli 40 vuoden ajalta.

    Jovain Jovain 20.1.2023, 09:18

    Mitä sitten on jk metsänhoitoa? ”Vaikuttaa vahvasti siltä, että täällä kyllä paljon puhutaan jk:sta, mutta omakohtaiset käytännön kokemukset ovat hyvin ohuita”. Veikkaan, että ei vielä riitä jk metsäksi, on jouduttu täydentämään ja ”tuli paljon heinäys- ja raivauskuluja”.

    Kuusen suojuspuuasennolla, jolla olet kertonut kuusikkoa uudistaneesi, on siemenpuihin rinnastettava ja käytetty, kuusikon uudistamistapa ja kuuluu jaksottaiseen metsänhoitoon. Tarkoitat ilmeisesti suojuspuilla verhopuustoa, joka sekin on jaksottaista metsänhoitoa, mutta voidaan soveltaa myös jk metsänhoitoon. Vapautetaan kehityskelpoiset taimistot ja jatketaan puuston kasvatusta erirakenteisena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.1.2023, 09:37

    Visakallon metsikkö oli kuitenkin peitteistä metsänhoitoa, kun avohakkuuta ei tehty. Tämä on se merkittävin ero jaksollisen ja jatkuvan menetelmien välillä, oikeastaan ainut joka tarvitaan. Peitteinenkin voi olla erirakenteinen tai tasarakenteinen. Timo Pukkalan ”vapaa kasvatus” on hyvä termi, se kattaa aivan kaiken.

    Kuitenkaan määritelmien pyörittely ei ole se varsinainen ongelma vaan se että toisinaan puu kasvaa ja uudistuu ja toisinaan taas ei. Jos näin käy, pitäisi raaskia tehdä se inhottu avohakkuu.

    Perko 20.1.2023, 10:00

    Pöpeliköissä vaeltanut Suorittava selittää jotain Perkon systeemiä jota ei ole, mutta etuoikeutettuna  tekemistään   tuhoista:

    ”Pilalle menneitä ja hoidon puutteista kärsinetä kohteita ei saada enää kuntoon millään poppakonsteilla. Kalustoa ei kannata hankkia erikseen laiminlyötyjä kohteita varten. Tehdään niillä, mitä on siinä vaiheessa, kun on riittävästi otettavaa. Ajankohta voi tosin venähtää kymmenen vuotta ja kasvatuskelpoinen puusto huveta tänä aikana. Sen riskin mo kuitenkin ottaa jättäessään taimikot hoitamatta.”

    Puuki  korjaa  ja selittää tasaikäistä harvennusta, se ei ole sama kuin  jatkuvakasvatus.. Sattuuhan sitä.

    Mie kerron vain mahdollisuudesta  kohentaa mo:n hyvinvointia mielummin kevyesti, enkä  halua  korostaa ihmeyttä  tai etuoikeuttani (jota ei oo) mutta tapauksia olen tavannut vuosikymmenten mennessä aivan riittävästi, heitä  on vielä edelleen keskuudessamme kyvyttöminä selittämässä tekemiään tuhoja.

    Puuki 20.1.2023, 10:03

    Siinä kommentissa oli hyvin harvaksi harvennetusta puhe myös. Se tarkoittaa harsittua jk-metsää.

    suorittava porras suorittava porras 20.1.2023, 10:30

    Toistan Perkolle vielä sen ,että yhtiöt ovat poistaneet jk:n työkalupakistaan toimimattomana.

    Mainitsemasi risukot eivät suinkaan ole menetelmän syy , vaan seurausta laiskuudesta ja laiminlyönneistä. Ihan siitä samasta syystä ,millä jk:ta perustellaan ja annetaan metsän mennä pilalle.

    Niitä jk:n seurauksia jouduin itsekin parsimaan kahdeksan hehtaarin alalla ,joihin onneksi sain edes ilmaiset taimet. Työ oli kuitenkin tehtävä itse. Jk:n finaalivaiheessa puuta kertyi vain 80 mottia hehtaarilta.

Esillä 10 vastausta, 6,931 - 6,940 (kaikkiaan 14,424)
1 2 3 … 693 694 695 … 1 441 1 442 1 443