› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 69 70 71 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa Timppa 13.4.2021, 17:20

    Suomen hirvikanta alkoi paisua, kun hirviltä loppui entisillä sotatoimialueilla eväs.

    Rajan taakse jääneet taistelutantereet olivat todellisia hirvireservaatteja.  Vesakkoa puski eikä kukaan perannut.  Ei saanut olla aseitakaan, joten hirvikanta kasvoi expotentiaalisesti kuten nykyään korona.

    Kun sillä rajan takana ruoka alkoi loppua, niin hirvet vaelsivat länteen, jossa oli auennut uusia ruokamaita.  Tämähän on itsestään selvää.  Sitä vartenhan meillä on koirat ja aseet, että homma pidetään kurissa ihan kuten Gla totesi.

    Näkemyseroa on passelista kannasta.  Jojo-ilmiötäkin on varottava.  Jos kanta käy liian pieneksi, niin kiinnostus koirien kasvatukseen ja metsästykseen hiipuu ja äkkiä taas kanta on liian suuri.  Mielestäni ei kuitenkaan olla tässä suhteessa riskirajalla.  Silloin 1960-luvulla, kun aloitin hirvenmetsästyksen ammutiin vuodessa pari hirveä ja porukkaa riitti.  Hyvillä koirilla jahdin päivätulos on likipitäen sama oli hirviä enemmän tai vähemmän.  Jos mäessä on 5 hirveä, koiran edessä on kuitenkin vain yksi hirvi.  Samoin kuin silloin, jos hirviä onkin vain se yksi ainoa.

    Tämä on tietysti vähän asian ulkopuolelta.  Siitä olen kuitenkin varma, jos harjoitettaisiin jatkuvaa kasvatusta tai pienaukkoja, niin hirvet pitäisivät huolen, ettei metsissä kasvaisi muita puita kuin kuusia, hieskoivuja ja leppiä.

    Jovain Jovain 13.4.2021, 17:55

    Ei ole kukaan väittänyt, että hirvien takia olisi siirryttävä peitteiseen metsänkasvatukseen, mutta faktana. Niin siinä kävisi Suomen hirvillekin, jos eväs loppuisi, vaeltamaan olisi lähdettävä. Peitteisissä metsissä sitä evästä on vähemmän.

    Hirvien vaellukselle Venäjältä Suomeen on muitakin syitä. Takavuosina kun koettiin hirvibuumi, hirviä oli enemmän Suomen metsissä kuin tällä hetkellä. Venäjän suuret metsäpalot ja itätuulet toivat paljon hirviä Suomeen.

    Metsuri motokuski 13.4.2021, 20:22

    Ettäkö oikein itätuulet toivat hirvet.  Sehän sopii näin kevään muutopuuhiin. Venäjällä kaiketi on aika heikko hirvikanta johtuen salametsästyksestä ja petokannasta. Olisko niistä muuttamaankin tuulen mukana ?

    Perko 13.4.2021, 21:03

    Paluuta aiheeseen . Viiden vuoden  seurannasta koealoilta on tuloksista jääty harmittavan vähän tuottavuuden 500% maagisesta  rajasta.

    Pukkala; ”  Ensimmäisen kairatun puun arvo oli suurentunut viiden vuoden aikana 70 %, toisen 35 % ja kolmannen 414 % (siis neljäsataaneljätoista prosenttia, tekstissä ei ole näppäilyvirhettä eikä laskelmassa laskuvirhettä)”

    Perko tex;  Tyhmyys  ja ymmärryksen puute on anteeksi annettavaa mutta sen levitys ei.   Sorry vaan Timppa.

    Puuki 13.4.2021, 21:29

    Niin se arvokasvu pelittää. Kun esim. taimesta jonka arvo e-puuna  on pari € /motti tulee kuitupuuta yhdessä kesässä ,niin sen  arvon nousu voi olla 900 % .  Pukkalan mittauksetkin jäi toiseksi.

    Perko 13.4.2021, 21:36

    Nyt taitaa Puukilla lipsua.  Monta kpl taimia menee kuitumottiin?

    Puuki 13.4.2021, 21:45

    Se on ihan sejasama montako taimea menisi mottiin. Kysymys on puun arvonnoususta . Yhden taimen arvo on ensin 2 yksikköä  ja kesän jälkeen sen arvo on 18 yksikköä koska se kelpaakin jo myyntiin kuitupuuna vaikka päätehakkuussa .   Ymmärsitkö ?

    jees h-valta 13.4.2021, 21:50

    Puuki alkaa lähestyä todellista arvonlaskentaa puun koko elinkaarelle. En kyllä muista onko hän minun esimerkkilaskelmiani tyrmännyt eli sitä euron/vuosi-laskentakaavaa. Sehän vastaa hänen ajatustaan paitsi että minä lasken saavani euron niistäkin vuosista jotka eivät ole vielä tavaran myyntikelpoisia vuosia. Arvaan kyllä että pudotan lisää porukkaa kyydistä nyt. Jokunen putosi jo Puukinkin perään.

    Visakallo Visakallo 14.4.2021, 05:51

    Voisinhan minäkin esitellä hurjia arvokasvu-prosentteja metsistäni, mutta säästän teidät siltä. Sen sijaan kerron suuren salaisuuden: Metsästä kertyvä elantoni koostuu euroista, ei prosenteista, ei laskentakaavoista, eikä hiilitaseista. Olen siten vanhanaikainen, taantumuksellinen, tyhmä, yksinkertainen, oppimaton, sivistymätön, maalainen, asennevammainen, – mutta pärjännyt silti aika hyvin.

    jees h-valta 14.4.2021, 06:02

    Siti oikein luonnollista on laskea koko tuotteen valmistuskaaren kustannus ja tuotto. Huomaa uusia ulottuvuuksia eikä sokaistu hetken tilanteelle. Valitettavan lyhythän se on ihmisen naatintaoikeus luonnosta. Katson kuitenkin että teimmepä metsälle mitä tahansa vastuun siitä tuotosta ottaa luonto ja antaa sen mitä antaa. Voimme vain hiukan auttaa sen mahdollisuuksia.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 69 70 71 … 1 537 1 538 1 539