› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,001 - 7,010 (kaikkiaan 14,405)
1 2 3 … 700 701 702 … 1 439 1 440 1 441

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 22.1.2023, 11:10

    Perkoltakin on yksi perusasia unohtunut.  Jos taimi kärsii alkutaipaleellaan tilan puutteesta tai varjostuksesta , on kasvutappiota myöhemmin mahdotonta kuroa kiinni ja ero jaksollisen kasvatuksen hyväksi vain kasvaa.

    Mitä laskelmiin tulee , voivat -yhteen,vähennys,-kerto ja jakolaskut osua oikein , mutta mikäli yhtälöstä puuttuu pari muuttujaa, on lopputulos totaalisesti pielessä. Perkon kohdalla muuttujia puuttu useita. Kannattaa jatkaa vielä niiden etsimistä.

    Perko 22.1.2023, 11:14

    Puuki osa laskea mutta  se ”aika” eli nopeuden vaikutus on hieman  hukassa.

    Puuki 22.1.2023, 11:18

    ”Aika” tulee mukaan aina laskelmissa.  Korkovaikutus johtuu pääosin siitä miten nopeasti puut kasvaa ja päästään puun korjuuseen. Perusjuttuja.

    Perko 22.1.2023, 11:27

    Se on siinä milloin , ” päästään puun korjuuseen. Perusjuttuja.”    Palaa nyt siihen, että pittää olla yli puolet rahatuloa 45 vuodessa.

    mehtäukko 22.1.2023, 11:38

    Perko ”…Metsänomistaja maksimoi kannattavuutta eikä suinkaan tilavuuskasvua…” Ei kai kukaan olekkaan väittänyt toisin, mutta asia menee niin päin että ensin on oltava laadukas tilavuuskasvu. Sen saa kasvupaikalle oikeilla puulajeilla, tarkoituksenmukaisilla perkauksilla ja laatuharvennuksilla. Se tuottaa kierto-ajassa tilavuuskasvun tukkisaantoon, joka ratkaisee ja maksimoi kannattavuuden.

    Kyllä rukiinviljelijänkin on tehtävä kaikki kylvöön liittyvä perusteellisesti ja oikein. Jos ei tee, puitava kun on vainiot, ratkaiseeko sadon määrä 1000 kiloa tai 6000/ha  kannattavuuden?

    Timppa 22.1.2023, 11:42

    Kuten olen lukuisia kertoja jankuttanut, niin  pelkästää yhteen aukkoon  keskittyminen ei johda kannatavuuslaskennassa mihinkään.  Pitää tarkastella tilan kaikkia kuvioita.  Miten niistä jokainen kasvaa tarkasteluvuonna.  Siitä saa vastauksen myös menetelmien kannatavuuseroihin.

    Ei yksittäisen puun  luston paksuus kerro vielä mitään.

    Ja kuten olen ennenkin kirjoittanut, uudistumisen on onnistuttava.  Jos sítä ei tee kunnolla, pitää lopettaa metsätalous.

    mehtäukko 22.1.2023, 11:52

    Ei yhteen aukkoon saati yhteen puuhun! Tavoitellussa metsätilan pinta-alassa on aukkoja, eh,harvennuksia tai sp-hakkuita lomittain jatkuvassa kehityskulussa. Kun ne pidetään vuosittain liikkeessä, ettei taantumaa hoidon puutteessa synny, peli ”rulettaa”…

    kaapo123 22.1.2023, 11:57

    ja sitten tulee joskus myrskyjä,niin jopa aukkoja tulee tai kun meteoriitti jysähtää,saatta kaatua puita satoja hehtaareja

    Puuki 22.1.2023, 12:00

    Perkon kannattaisi ottaa numerot ja korko%:t mukaan  eikä vain heitellä summassa aikavaikutuksia ja 45 v. aikarajoja.  Eihän ne merkkaa mittään ilman lukuja jotka on tietysti tapauskohtaisia.

    Periaatteessa molemmat tavat sekä kuviokohtainen että metsätilakohtainen kannattavuusarviointi/-laskenta on oikein.  Tilanteesta riippuu kumpaa on tarkotuksenmukaisempi käyttää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.1.2023, 12:15

    Kuvion kannattavuus on sen puiden summa ja tilan kannattavuus on sen kuvioiden summa. Se ei pidä paikkaansa, että kasvussa ja myynnissä ei olisi tasaisuutta tai jatkuvuutta jaksollisessa eli tasaikäismallissa. Samaan tapaan kuin jatkuva kasvattaja kaataa arvokasvunsa loppupuolen puita, jaksollinen kasvattaja kaataa arvokasvunsa loppupuolen kuvioita. Onko vaikeata ymmärtää?

Esillä 10 vastausta, 7,001 - 7,010 (kaikkiaan 14,405)
1 2 3 … 700 701 702 … 1 439 1 440 1 441