Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 15,800 vastausta, 149 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 tuntia, 50 minuuttia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 15,800)

1 2 3 … 70 71 72 … 1 578 1 579 1 580

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Jätkä 14.4.2021, 08:00

Visakallo. Onkin ihan mainio juttu, kun on niin tyhmä, että ymmärtää juuri sen verran, että ei yritä ”keksiä pyörää uudelleen” eikä edes ruutia.

Wanhanaikaisuus on metsänkasvatuksen periaatteiden noudattamisessa hyve, joka tuottanee parhaan lopputuloksen aivan vakiintuneen kaavan mukaan.

Arwokasvuprosenttien laskeskelu perustuu sekin melko pitkälti ”hilseestä revittyihin kuvitteellisiin lukemiin, joita kukin voi muokkailla oman mielensä mukaisesti.

Joskus metsäsuunnitelmien jakotilaisuuksissa MO:t kauhistelivat kasvuprosentteja ja joku huokasikin, että järeämmät puustot kun kasvavat vain muutaman prosentin, mutta nuori taimikko jopa monkertaistuu joka vuosi – pitää iskeä aukoksi ja viljellä!

Voihan sen niinkin käsittää, mutta kuutioita ei välttämättä tule toivotulla tavalla.

Vanha totuus on, että energiapajuviljelmä tuottaa vuodessa hirveästi kuutioita prosenteilla mitattuna, mutta esim viiden vuoden tili jää hyvin pieneksi rahassa mitattuna.

Perko 14.4.2021, 08:19

Vielä lisää tuohon Jätkän juttuun.

”Erityisen tyhmää on poistaa puita, jotka ovat juuri tulossa tukkikokoon. Sinisellä osoitettu arvohyppäys alla olevassa kuvassa johtuu siitä, että kuiturungosta tulee tukkirunko, ja puusta saadaan yksi tukki.

Rungon ja kuutiometrin arvon riippuvuus puun rinnankorkeusläpimitasta kuivahkon kankaan männikössä.

Kuvan musta pallukka on rinnankorkeusläpimitaltaan 17-senttinen mänty. Sellaisen männyn myynnistä metsänomistaja saa hakkuutuloa 2,3 euroa. Avoin ympyrä taas on 35-senttinen mänty, josta saa 53,2 euroa. 17-senttisiä puita pitää hakata 23 kappaletta, jotta ne antavat saman myyntitulon kuin yksi 35-senttinen mänty.”

Puuki 14.4.2021, 08:48

Pukkalan sinänsä oikean suuntaisesta käppyrästä puuttuu pikkutukin tuoma arvolisä. Rklpm:n 17 cm ”kuutiometrin arvo” kohta muuttuu suoraksi kuopan sijaan, kun 14 cm rklpm:n puusta saadaan jo pikkutukki. Sen kantohinta on n. 26-28 € /motti. Samoin kuitupuun kantohinta on päätehakkuussa n. 20 €, ei n. 14 € joka käppyrässä näkyy (on tietysti harvennushinta mutta sen kokoisia puita voidaan myydä myös päätehakkuuhinnoilla) . Eurot rk:n funktiona – käyrän jyrkin kohta (suurin kulmakerroin) on taimesta kuitupuuksi kohdassa, seuraava käänne on kuitupuusta pikkutukiksi ja sitten pikkutukista norm. tukiksi.

Arvokasvun laskennankin voi tehdä melko tarkasti. Jätkä voisi opiskella esim. Tapion taikakirjasta ohjeita miten se tapahtuu.

mehtäukko 14.4.2021, 09:24

…”Erityisen tyhmää on poistaa…” Laatuharvennushan on pitänyt tehdä ”aikoja sitten”, ettei tukkikokois/ laatuisia tarvitse poistaa ennenaikaisesti kasvutilan puutoksen takia. Siihen pisteeseen ajautuessa lorvittaessa tekemättömät työt, ei tarvita prosenteillakaan varmistaa tappioitaan.

Timppa 14.4.2021, 09:51

”Erityisen tyhmää on poistaa puita, jotka ovat juuri tulossa tukkikokoon. Sinisellä osoitettu arvohyppäys alla olevassa kuvassa johtuu siitä, että kuiturungosta tulee tukkirunko, ja puusta saadaan yksi tukki.

Jos tuo on tyhmää, niin erityisen tyhmää on kasvattaa metsää niin, että latvus supistuu liikaa ja menetetään puun koko loppuiän kasvusta paljon.

Jovain 14.4.2021, 10:30

Optimaaliset valinnat ensiharvennusvaiheessa ja parhaat puut jatkoon. Valitettavaa on parhaat puut pinoon ja seuraava latvuskerros jatkoon. ”Mainostetaan” vielä jk. metsänä, ei mikään harvinainen tapaus, hyve pinontekijälle ja maineteko lihottajalle?

A.Jalkanen 14.4.2021, 10:41

Voisiko metsänkasvattajat jakaa kolmeen suhteessa metsänkasvatusmalleihin? Näitä voi tietenkin soveltaa päätöksenteossa niinkin, että miettii jokaisen metsikkökuvion kohdalla mihin ryhmään se mahtaisi kuulua, ja tilanteen mukaan voi ryhmien välillä vaihtaa lennossa. Esimerkiksi jos jaksollisen kasvattajan eteen tulee tilanne jossa on edellytykset jatkuvaan kasvatukseen niin käytetään sitä. Tämä ajattelu vastaa aika pitkälle Timo Pukkalan vapaan kasvatuksen mallia.

1. Puuntuotantopainotteiset, tuottoa maksimoivat, riskiä sietävät: useimmiten jatkuva kasvatus.

2. Puuntuotantopainotteiset, tuottoa ja riskiä optimoivat: useimmiten jaksollinen kasvatus.

3. Monitavoitteiset: tilanteesta eli tuotantomahdollisuuksista riippuen kumpi tahansa edellisistä.

Puuki 14.4.2021, 10:59

Miksei voisi jakaa noinkin. Sitten tullee seuraavaksi kysymys jota on puitu jo muutaman vuoden ajan täälläkin ; milloin ja miten toimien voisi odottaa tuoton maksimoituvan ja milloin ei esim. jatkuvan kasvatuksen tapauksessa. Siis ns. taktista suunnittelua strategisen jälkeen.

mehtäukko 14.4.2021, 11:08

Kakkonen on mehtäukon katekoria.

Kysymykseen ” milloin ja miten toimien..” p i t ä i s i olla selvillä sellaiselle mo:lle, joka on nämä kommervenkit opetellut ja omaksunut: ajankohta on silloin, kun tilannekuva on muuttunut ratkaisevaan suuntaan. Vaikka nyt vain niin, että myrskytuhon jälkeen täytyy tehdä puukauppa ym ym.

Jovain 14.4.2021, 11:22

Vaihtoehto 3. Monitavoitteiset sopii. Niin, että toiminta voi jatkua ns. samassa metsässä ja saman puukauppasopimuksen piirissä. Ei välttämättä kuviokohtaisena, vaan metsäkohtaisena. Eli antaa mahdollisuuden hoitaa metsiä vapaasti samassa metsässä. Eriyttäminen hoitomuotojen välillä ei ole tarpeen.