Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,121 - 7,130 (kaikkiaan 14,553)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa

     Ihmiseniän päähän tehtävät sijoitukset  syvälle maahan haudaten  eivät minua  innosta.  Tuntuu kepeämmälle viritellä tässä ajassa pyydykset ja kerätä tuoretta  saalista.

    Kiinalainen viisaus sanoo, että vaikka tietäisit kuolevasi huomenna, istuta puu tänään.  Olen samaa mieltä.  On mukava katsoa taimikkoa, kun tietää, että siitä tulee olemaan iloa monille sukupolville.

    Kannattaa olla kiitollisia Perkolle, joka kuvasi jatkuvan kasvatuksen idean näin osuvasti.  Toivottavasti saan siteerata tätä Perkon mielipidettä seuraavissa asiasta käytävissä keskusteluissa.

    Perko

    Visa löydät   ”puolueettomia” mittaustietoja tuloksia  tutkimuslaitoksilta.  Voit tietysti kysyä   vaikka yleisöltä  tai M Ukolta.  Itselle parhaan  voi  tehdä kotona kun se laboratorio on lähellä.  Puittesi lustoista saat tarkan tiedon kasvun vaihtelusta ne kun sijoitat  tuottavuus käyrällä ajan funktiona, tämänhän jo tiesit.  Siitä selviää millä tiheydellä mahdollinen paras tuottavuus tulee ja myynnin optimi aika.   Siinähän se pääpiirteissään. Mie en jaa dataa!

    suorittava porras suorittava porras

    Paha jakaa dataa ,jos sitä ei ole. Pilvilinnoja osaa rakennella jokainen .

    Nimetön

    Timppa on oikeassa. Minä haluan, että taimet ovat luonnon kylvämiä, ei minun. Ensi kesän työ on raivata (5ha) suuret istutetut ”soututoolinjalkapuut” ja antaa tilaa nuoremmille luonnontaimille. Suomi elää metsästä? ?

    Puuki

    Dataa ei ole jaettavaksi koska pitkäaikasia ja vertailevia  tutkimustuloksia ei ole olemassa Perkolla.  Eikä ole juuri muillakaan.   Siksi pitää arvioida muilla menetelmillä,laskemalla simuloituja tuloksia.  Simulaattorin tiedot pitää paikkansa tasaikäisten metsien kohdalta.  Muut pitää pääosin arvioida.

    Laskin viime vuosikymmenellä esimerkkikohteita joissa oli tehty päätehakkuu (muuta ei voinut tehdä) ja ku-istutus.  Taulukoin ne tulokset exelillä ja vertasin jk-metsän kasvatukseen vast. paikalla.  kasvut tarkistin myöhemmin simulaattorilla. Ne oli oikein . Kuusen istutus kannatti paremmin 3-4 %;n korkokannoilla laskettuna vaikka en laskenut päätehakkuutulon eroa mukaan.

    Perko

    Timo käytä vain omija ajatelmiasi koska  lainaus ei varmasti  olisi oikeassa kontekstissa. Kiinalaisetkin ostaa Suomesta lapsityövoimalla istutetun puiden  sellut ja tissues, jotta siinä nekin viisaudet toteutui.  Tutustuisit komparatiivin käyttöön vaik

    Puukille , Lustoa on jk pohjalta 70 vuodelta! ym lehti juttua, metsän viisaan suunnitelmia ja muistietoa jopa valokuvia ilmasta.

    Timppa

    Minulla on ilo nähdä puita, joiden tilalta metsä hakattiin aukoksi 1963.  (olin kuskina tammikuussa 1963, kun appivainaa haki kauppakirjaan tilan erään osakkaan nimen)  Kyllä meidän kasvatetut puut ovat pääsääntöisesti suoria.   Toki lenkoja löytyy niistä kuin luonnon puistakin tasapuolisesti.

    Sen kyllä tiedän, ettei meidän metsiin synny luontaisesti kunnon taimikkoja.   Ollaan vuosikymmenten kuluessa jouduttu tekemään monta temppua, jotta voitaisiin saada kunnon metsä kasvuun.  Nyt käytetään kylvöä, istutusta tai niiden yhdistelmää ja vielä luonnonkin apua.

     

    Puuki

    On valokuvia pilalle harsituista kuusikoista, vanhoja ja tuoreempiakin.

    Rane

    ” Tuntuu kepeämmälle viritellä tässä ajassa pyydykset ja kerätä tuoretta  saalista.”

    Näinhän ne United Bankersin salkunhoitajatkin kuvittelivat.Kuten olen kertonutkin Arvometsä teki täälläpäin isot ”jatkuvan kasvatuksen” hakkuut rahaston ostamiin metsiin.Työnjohtaja vain valitteli että puuta ei meinaa irrota sitä mitä vaaditaan.

    Kahden vuoden päästä Arvometsä hakkasi sitten myrskyn jälkeen kaikki jatkuvat alueet aukoksi.(Rajanaapurien metsissä haettiin vain tuulenkaadot).Sen verran oli jo järki palannut että tekivät myös ensiharvennukset ja äestivät ja tupsuttelivat siemenet.

    Yhdistyneet bankkiirit voivat todistaa että jatkuvan kasvatuksen kokeilun jälkeen ainakin lompakko tuntuu huomattavasti kepeämmältä kuin jaksollisen kasvatuksen harjoittajalla.

    Perko

    Puuki käsittele ensin ne jaksolliset kuusikot erillään ja selitä sitten  jos on jk metsästä kuvaa. Juttunne ovat seonneet  kuin M ukon pötsi!

Esillä 10 vastausta, 7,121 - 7,130 (kaikkiaan 14,553)