Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla Gla

    ”3. Monitavoitteiset: tilanteesta eli tuotantomahdollisuuksista riippuen kumpi tahansa edellisistä.”

    En pidä luokittelusta, koska se aina tarjoaa tietylle porukalle mahdollisuuden laittaa kapuloita pinnojen väliin. Toimin voimassa olevan lain puitteissa ja tavoitteitani ei tarvitse muille perustella. Lisäksi tuo kohta vesittää tarpeen kohdille 1 ja 2.

    Kaupunki omien metsien hoidossaan voi välttää avohakkuita, kun hoitaa asutuksen lähellä virkistyskäytössä olevia metsiä. Mutta silloinkaan ei tarvitse luokitella tuon enempää. Todetaan vain, että yritetään ottaa huomioon virkistysarvojen säilyminen. Jos luokitellaan, pitää määritellä luokitukseen kuuluvat asiat ja aina löytyy joku, joka otta tehtäväkseen osoittaa, että virkamies on rikkonut luokitusta. Kaikki tämä luokituksen laadinnasta alkaen on yhteiskunnassa hukkaan heitettyä työtä eli pois tuottavuudesta eli talouskasvusta. Se on muutenkin Suomessa suuri ongelma, kun ei muutenkaan pysytä muiden perässä.

    Timppa Timppa

    En ymmärrä koko ”vatulointia”.  Minun ymmärrys on siis sellainen, että kasvatan aina parhaita puita parhaissa olosuhteissa.  Millän muulla tavoin tämä ei onnistu kuin aukkoja tekemällä.  Tämä systeemi on tuonut ja varmasti jatkossakin tuottaa myös parhaan taloudellisen tuloksen.

    Tietysti samalla sopimuksella voi hakkauttaa useammankin laatuista hakkuuta.  Kun ennen kiinnostus kuitupuuhun oli nykyistä vähäisempää, niin sitä koplattiin uudistushakkuiden kylkeen ja saatiin parempia kuitupuun hintoja.  Nyt meillä on niitä harvennusmetsiä niin runsaasti, että saa kunnon leimikon pelkistä harvennuksista, mikä nostaa etenkin ensiharvennusleimikoiden hintoja, joista sahat eivät ole kiinnostuneet.  Toisaalta sitten iso päätehakkuuleimikko kiinnostaa sitten kaikkia.

    Tietysti pienemmällä tilalla tilanne on toinen.  Ei sadan kuution ensiharvennusleimikkoa saa myytyä kuin suuremman kaupan kylkiäisenä.

    Metsuri motokuski

    Se täytyy kyllä timpan puolustukseksi kertoa että ne kuvat joita timppa on tällekin foorumille lähettänyt niin ei voi moittia huonoksi metsänkasvatukseksi.  Uskon että tuloja timppa saa tiloiltaan ihan siinä kuin muutkin metsänkasvattajat, ehkäpä enemmänkin.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Kyllä, ansiokkaita onnistumisia timpalta on nähty. Onnittelut niistä!

    Pieni kritiikki johdonmukaisuudesta tai sen puutteesta myös sallittanee. Joissain viesteissä hirvet ei syö niinkään istutustaimikoita vaan nimenomaan isojen metsien alikasvostaimia. (Tästä voi olla jollain aika erilaisiakin havaintoja.) Noissa viesteissä vastustetaan jk-menetelmiä.

    Toisissa viestissä niitä alikasvostaimia ei kerta kaikkiaan ole, syötäväksikään. Näissäkin viesteissä vastustetaan jk-menetelmiä.

    Milloin mitenkin sattuu tuuli kääntymään, kunhan vastustetaan. Vastustamisen johdonmukaisuudessa ei ole löydettävissä moitteen sijaa.

    Martti

    Gla Gla

    Ei metsä ole johdonmukainen paikka. Olen useaan otteeseen todennut, miten epätasaista ja epävarmaa luontainen taimettuminen on. Minulla on koivikoita, joissa on paikoin alikasvoskuusta turkkina ja vieressä tyhjää. Muualla siltä väliltä. Sitten on luontaisia mäntyjä kuusten välissä, jotka hirvet ovat löytäneet uskomattomalla tarkkuudella ja tietysti syöneet kasvatuskelvottomaksi.

    Tapaninmyrskyn tekemästä pienaukostakin olen laittanut palstalle kuvan. Kohta 10 vuotta on tuosta kulunut ja heinikon seassa vain muutama kuusi kasvaa, vaikka ympärillä on kolmella sivulla 04 kuusikko, yhdellä 02-03 männikkö ja yhdestä kulmasta pilkistää peltoa.

    Olennaista jk-markkinointiin liittyen on se, että siinä esitetyt väitteet ei käytännössä pidä paikkaansa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Esittämäni luokituksen tavoite ei ole rajoittaa ketään, vaan rohkaista pohtimaan omia omalle metsälle asetettuja tavoitteita. Sen verran voi kai ihmiseltä vaatia, että hän tietää miksi omistaa metsää.

    Timpalle tiedoksi, että kyllä pienetkin puuerät menevät kaupaksi, ainakin mhy:n kautta on mennyt. Toisessa oli pelkkää koivukuitua ja toisessa koivukuidun lisäksi männyn siemenpuiden poistoa.

    Timppa Timppa

    Se MHY:n korjuupalvelu onkin yleensä tuollaisten pienerien ainoa hakkaaja.  Hyvä, että on edes yksi.  Euroja taitaa useinkin kertyä vähänlaisesti.   Kaveri kertoi, että oli joutua maksupuolelle.

    Gla Gla

    Minulla taas on hyviä kokemuksia mhy:n korjuupalvelusta. Sen + tienvarsikaupan avulla sain parsittua rästejä eräästä kohteesta. Jopa erään ajouran kuitukokoiset ojanreunapuut muutaman sadan metrin matkalta kone otti talteen, vaikka niitä en uskaltanut edes esittää koneella korjattavaksi. Ehkä oli niin helppo kohde, että kannatti. Kaikki meni energiaksi, olikohan hinta tuolloin hiukan yli 30 e.

    Jovain Jovain

    Timppa: ”Kaveri kertoi, että oli joutua maksupuolelle”. Se on tuo valta kansan kaapin päällä, rajoitin on päällä ja toverit huuteloo. Jostain syystä ei etene hyvätkään asiat.

    mehtäukko

    Mitä sitä tyhjää. Moni on joutunut maksumieheksi saatteella ” se oli viimeinen kerta”.

    Eipä edenny Otsonkaan tolskaus, vaikka yhteiskunta rahoitti avokätisesti sunnittelua ja muuta kynän pyöritystä.

Esillä 10 vastausta, 711 - 720 (kaikkiaan 15,381)