› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,261 - 7,270 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 726 727 728 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 4.2.2023, 11:42

    Ei sitä voi noilla tiedoilla laskea.  Aina 3 v:n keskimääräinen verokuutiometrin arvo pitäisi tietää koko ajalta.      Marginaaliveroa maksavat maksoi vielä pinta-alaverot sen vero%:n mukaan.  Eli saattoi vero% olla yli 50 % .

    R.Ranta R.Ranta 4.2.2023, 11:57

    Korko (vastaavan riskin tuotto) on ymmärrettävä laajasti. Rahalla voi tehdä kaikenlaista ja saada sillä erilaisia tuottoja. Mitään emme tulevaisuudesta tiedä varmasti ja tilanteen mukaan pyritään toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, kulloisenkin tiedon varassa ja sen hetkisiä olosuhteita hyödyntäen.

    Ei ollut mitään mieltä esim. metsäverotuksen siirtymäaikana istuttaa männyntaimia, jos edullisempiakin menmetelmiä oli. Istutusinvestoinnin hinnalla sai ostaa kuitupuumetsää. Olen siitä syystä saanut vaatimattomissa olosuhteissa moninkertaisen tuoton metsätaloudellani. Metsätalouden olosuhteet ovat tavattoman erilaisia. Mikä toisaalla ja toisissa tilanteissa on perusteltua, on toisaalla älytöntä.

    Se, että ajatellaan koron olevan nolla, ei ole viisasta taloudenpitoa.

    Perko 4.2.2023, 11:58

    Paremmala muistilla sie laskisitko ”alakantilla kolme mottia/ha ”   ( % oliko jotain 20 -25 ) sen verona maksetun vuotuisen  rahan tuoton – 93 asti,  You know!   Miulla on nyt vahittavana kolme  hiilinielua  niin aina väliin  käyn  vilkaisemassa.    Ps Koivuropsi olisko ollut 7 mk /m3  vuonna -74..  !  hehtaarin  koivuropseilla sai parivuotta käytetyn ruotsalaisen auton! tukkit vielä erikseen.

    Perko 4.2.2023, 13:40

    dp276.pdf (etla.fi)

    Tuossa on selitetty biologiset perusteet verolle.

    mehtäukko 4.2.2023, 13:47

    RR…”Ei ollut mitään mieltä esim. metsäverotuksen siirtymäaikana istuttaa männyntaimia, jos edullisempiakin menmetelmiä oli. Istutusinvestoinnin hinnalla sai ostaa kuitupuumetsää.”

    Tulihan se lopulta sieltä. Eli jotkut voi hyppiä kukasta kukkaan ja kuoria kermat. Mahoja pinta-aloja saa sitten tilastoida kenelle hyvänsä uudistettavaksi.

    Puuki 4.2.2023, 14:13

    Perko .  En voi laskea tuota verokertymää, kun ei ole tilastoa verotuksesta. Huonosti muistan alakouluaikojen  puun hinnat.

    Gla Gla 4.2.2023, 15:31

    Onnistumisia on tietysti mukava muistella, mutta tämän päivän metsätalouden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Täällä esimerkiksi voi voi haaveillakaan palstan ostamisesta uudistamisen hinnalla. On tietysti vaikea sanoa, paljonko taimikon hinta on, kun tilalla on yleensä monenlaista puustoa, eikä kauppahintaa saa kuvioittain eriteltyä. Yhden lähes tyhjän palstan hinta nousi tasolle, jota ei voi metsätaloudella selittää. Joko siinä ostettiin metsästysseuran jäsenyys tai sitten asialla oli Sulo Vilen, joka sai monta hehtaaria halvalla.

    R.Ranta R.Ranta 4.2.2023, 17:55

    Se muu tuotto voi tietysti olla ihan mitä tahansa. Tässä esimerkissäni se vain oli uutta metsää.

    Jos aukko hakataan, niin se puusta saatava raha on kaikki samanlaista rahaa. Ei siitä osa ole sellaista, jonka tuottoarvo olisi vähäisempi ja jonka tuottovaatimuksetta voi laittaa metsänuudistamiseen. Taloudellisessa mielessä uudistamisinvestointi pitää olla kannttava. Eikä siinä ole mitään moitittavaa, jos joku haluaa panostaa paljon metsänuudistamiseen.

    Sillä ei voi kuitenkaan perustella jatkuvan ja jaksollisen kannattavuuseroa, että uudistamiskulu sadaan tuottovaatimuksetta hakkutuloista.

    Jälkeenpäin voi aina todeta onnistumisia ja epäonnistumisia. Suurimpinä epäonnistumisina itse pidän sitä, ettei skaalannut toimintaa otolliseen aikaan. Silloin pitäisi ymmärtää takoa, kun rauta on kuumaa. Toinen virhe on tapahtunut oikea-aikaisuudessa, nimenomaan taimikkojen hoidossa ja siinä, että ei ole malttanut ottaa riittävästi. Se, että ei ole ollut riittävästi ottamista, on ollut hyvin vähäinen ongelma.

    OIKEA-AIKAISUUTTA ei voi korostaa liikaa, varsinkaan taimikonhoidoissa. Aivan kuten Visakin edellä komentoi.

    Gla Gla 4.2.2023, 18:05

    ”Toinen virhe on tapahtunut oikea-aikaisuudessa, nimenomaan taimikkojen hoidossa ja siinä, että ei ole malttanut ottaa riittävästi. Se, että ei ole ollut riittävästi ottamista, on ollut hyvin vähäinen ongelma.”

    Enpä minäkään harmittele, jos ei ole taimikon hoidossa tarpeeksi otettavaa. Aukkoihin perustetuissa taimikoissa varmasti on, vaikka kiinnostavampaa on sopivan määrän jättäminen. Jatkuvan kasvatuksen kohteissa se onkin ongelma. Otettavan määrä ei niinkään.

    Puuki 4.2.2023, 18:43

    Heikosti on matikka hallussa, jos ei huomaa mikä ero on päätehakkuutulon ja peitteiseksi jätetyn metsän tulon vertailussa. Ja mitä se käytännössä tarkoittaa milloinkin.

Esillä 10 vastausta, 7,261 - 7,270 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 726 727 728 … 1 537 1 538 1 539