Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 15,381)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Haba Haba

    Pitänee käydä kertomassa tuo kuuselle, tuskin lukee tämän palstan houreita.

    Jovain Jovain

    Muuan ostopalstalla on metsikköalue (2-3 ha), joka sopii aloitukseen ja oheiseen Kurjen Otsikkokuvaan. On rehevää, vähintäin OMT metsäaluetta, joka valokuvanakin antaisi paremman näkymän.

    Edellinen omistaja oli suorittanut hoitohakkuun, jonka jäljiltä oli jäänyt aukkoinen kuusikko/koivu sekametsä.

    Metsäasiantuntijan suositus oli, joko metsän uudistaminen tai täydennysistutus. En noudattanut kumpaakaan vaan raivasin ja siivosin metsän.

    Nyt reilun 10 vuoden kuluttua näyttää hyvältä. Kasvu on hyvä ja tukkia pukkaa. Avoimet kohdat ovat täydentyneet ja viimeisetkin kohdat ovat täydentymässä. Reuna-alueet kasvavat hyvin ja yhden kerran ylispuukoivikkoa on jo poistettu. Lähimmän kymmenen vuoden aikana saa tehdä seuraavan tilin.

     

    Gla Gla

    Tarinassa on pari pointtia.

    1. Kuka tekee päätökset ydinliiketoimminnassa, konsultti vai omistaja? Kun konsultti antaa suosituksia, osaako omistaja eli maksaja kysyä suosituksen takana olevat perusteet vai tyydytäänkö mahdollisesti kuun asennosta riippuvaiseen vastuuttoman osapuolen mutuiluun. Vaikka koron laskenta ei ole tällä palstalla kovassa huudossa, kannattavuutta ei tuossa ilman korkolaskentaa voi tehdä. Olemassa olevan puuston kasvatus saa melkoisen etumatkan verrattuna työlääseen uudistamiseen.

    2. Sekametsä, jossa alla kasvaa muutakin kuin heinikkoa, tarjoaa hyvän lähtökohdan erirakenteiseen kasvatukseen. Lopulta puusto kuusettuu ja kehitys kulkee kohti päätehakkuuta. Siihen saakka voi kasvattaa metsää jaksollisesti erirakenteisena.

    Perko

    Timpan  26.3.-21  20:22 lista. Selitys  arvokasvuun vaikuttavista tekijöistä on selkeytymättä.    Nuo keskikasvutkin  jää ilman aikafunktiotta ontuviksi.   Käyräkuva on tosi helposti tulkittavia ilman  faktoja.  Kokonaisuus  näyttää kuitenkin sen tärkeimmän, että lopussa   on  varma tappio!

    Lähetin sen ”tappio” kuvan kirjasta.  Tulee sensuurinläpi niin sitten on nähtävissä.

    mehtäukko

    Jovainin esimerkissä mehtäukkokin tekisi samoin JOS: puusto on iältään ja laadultaan kasvatuskelpoista ja tervettä, sitä on järkevän kokoinen kuvio ja on muiden kuvioiden yhteydessä kätevää hoitaa. Jos taimistot alla ovat riekaleisia 40-50 vuotiaita hattaroita, eipä niistä kukaan kostu.

     

    Jovain Jovain

    Pystykaupan ohje käy vielä tänäkin päivänä, ennakkoraivaus ja harvennus. Hyvin tuntuu hattarat metsäukolle kelpaavan, käyt niitä polkemassa toisten metsässä. Ihmekös tuo on kun et tunne eroa.

    On muuan ensiharvennuskuvio, joka on istutettu rauduskoivulle ja joka on kuusettunut altapäin. Kasvu on hyvää ja niin on myös nousevalla kuusen taimikolla.

    En ole tarjoamassa harvennusta pystykaupoille monestakaan syystä. Ei kunnioiteta metsän kehitystä, sillä hoidoksi ei riitä ennekkoraivaus ja koivikon harvennus. Voi käydä myös niin, että harsitaan lakirajoille ja harsitaan vielä toiskertaan (jäävä puusto), paras kehityskelpoinnen puusto pinoon. Jostain syystä näitä näkee, vaikka vedotaan vavontaan ja säästyneet taimistot harvinaisia.

    Eli maksat siitä, että menetät taimiston, menetät puut ja puiden tulevan tuoton ja vielä rahat. Saat pienen tilin ja Kemeran. Maksat metsäsi hävittämisestä, joka on lain mukaista ja klusterin tapa toimia.  Mieluummin haen muita vaihtoehtoja.

     

    Timppa Timppa

    Voi käydä myös niin, että harsitaan lakirajoille ja harsitaan vielä toiskertaan, paras kehityskelpoinnen puusto pinoon. 

    Jovainille tiedoksi.  Juuri noin pitää menetellä, jos haluaa järeää laatukoivua.  Jos pihtaat koivikon harvennuksessa, saat vain tupsulatvaisia honteloita.

    nimim ”kokemusta on”.  Ongelmana on, etteivät tekijät uskalla harventaa koivikkoja riittävästi, koska pelkäävät Jovainin kaltaisia metsänomistaja.

    mehtäukko

    Ongelmia aiheuttaa juuri tuo, että mo ei tiedä kuin hajut metsänhoidon /hakkuun tarkoituksenmukaisuuksista. Jovainilla se on lisäksi sitä, että lukihäiriöisenä kääntää selvät tekstitkin päin persettä ! Kuinka sitten ymmärtää käytäntöä?

    Vatulointinsa nyt jk:n ja tasa-ikäisen paremmuuksista on ollut yhtä sekametelisoppaa.

    Jovain Jovain

    Mehtäukko keskittyy vaan niihin tallintakusiin, niistä ei ainakaan vielä ole ollut hyötyä tavan metsänomistajalle. Timpalle tuli huono ilmaisu. Tarkoitin toiskertaan ilmaisulla jäävää puustoa. Sori.

    Jovain Jovain

    ”Jos taimistot ovat riekaleisia 40-50 vuotiaita hattaroita, eipä niistä kukaan kostu”. Ei kostu ja kehityskelpoisista taimistoista on hyviä kokemuksia. Tuossa nimenomaisessa kohteessa tuottaa hyvää tulosta. Sori myös mehtäukolle!

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 15,381)