Jatkuva kasvatus käytännössä.

AJ: ”Täydellinen luontoprosessien matkiminen ei olisi kovin taloudellista toimintaa, koska saanto hakkuissa olisi kovin pieni. Jätetään ne suojelualueille”. Kannattaa muistaa, että näitä poiminta ja pienaukko hakkuita tehdään jaksollisen metsiin ja epäonnistuneina usein viljellään ja vajaatuottoisina avohakataan. On uuden metsälain ja hoidon suositus jatkuvalle kasvatukselle, jota tuskin kannattaa jatkaa, ilman metsän uudistumiselle asetettavia vaatimuksia. Uudistuvan ja tuottavan peitteisen metsänhoidon lähtökohdat ovat myös olemassa, mutta ilmeisesti siihen ei ole haluttu mennä, koska sillä olisi rajoitettu jaksottaisen metsänhoidon tuottoa ja korjuun edellytyksiä?

V-J  J.   ” taloustuoton irvikuva, jossa laiminlyödään kaikki järkevät elementit.”  tekstissä ei ole asiaa  eli ei tarkoita mitään.

Parhaita puita parhaissa oloissa!  mikään ei estä  tai määrää missä kasvaa kunnollista puuta eikä siihen tarvitse aukkoa.  Hölynpölyn kirjoituksia.

Jk olisi yleisenä menetelmänä jo korjuuteknisesti täyttä hölynpölyä. Laajojen alueiden toistuvat rypysavotat aikaansaisivat tuulenkaatojen ja tautisten tilojen taantuvat jätemetsät.

Kun jokin paikallissaha siinä tilaisi vientikauppaansa parituhatta mottia kuusitukkia, ja syysräntää rätkii jalkarätteinä, mikä on Perkon lääkitys tautiin?

Mehtäukko suoltaa tekstiä joka ei kerro mitään. Korkeintaan pelottelusta ja uhittelusta käy. Se mitä esim. Euroopassa on opittu metsänhoidon virheistä, on meillä rypysavotoita ja tautisia jätemetsiä?

Reilu parikymmentävuotta sitten olin mukana viennin edistämisessä  just’ niitä loppukäyttäjälle  kalleimpia  jakeita Japaniin,  Saksaan ja Ranskaan.  Sekin  tarvitsi porukalle  koulutuksen ennen kuin ajatus selkeytyi.  Jonkinmoisen simuloinnin kautta harjoiteltiin paketti kasaan ja hanke onnistui.