› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,381 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,511 - 7,520 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 751 752 753 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 20.4.2023, 15:33

    Kumpi vai kampi eli kumpaan samastut enemmän:

    A. Peitteisenmetsänerikoisasiantuntija  petraa kuin sikajuoksua ja on huomannut omat kykynsä: ”asiapitoisuus on yleensä luokkaa 0 (nolla)”.

    B. Kyllä pyörittelyn ja vatuloinnin taitoa on, mutta asiapitoisuus on yleensä luokkaa 0 (nolla)

    Mulla menee luokkaan B koska en ole peitteisenmetsänerikoisasiantuntija (enkä talouden enkä tekniikan).

    mehtäukko 21.4.2023, 06:55

    Se mitä perko ja oppipoika ovat saitilla esittäneet, on yhtä ristiriitaista paatosta alusta loppuun sillä selvyyttä ei vain löydy.  Sehän ei ole vakuuttanut ketään, sillä väitöksistä on puuttuneet aina tyhjentävät vastaukset. Se on taas johtanut sitten hetikohta asiattomiin syytöksiin siihen kuulumattomista seikoista…

    Jos Metsälehden keskustelujen ”asiantuntijataso” vaatii tuota, siitä vain. Mehtäukolla ei todellakaan ole tarvetta pysytellä moisten tyyppien sylkykuppina.

    Perko 21.4.2023, 07:17

    Telkkarissa puhuivat siivouksen  uudesta opista jossa ihmisten ”rinnalla”  toimii robotit.  Noissa  nykyajan metsäkoneissa   on jo monia  robotin avustamia juttuja.   Tulevat älyä sisältävät ohjelmat helpottavat hyvinkin myös kiistelyä metsänkäsittelystä monialaisen tiedonavulla ja vapauttaa eläköityneet kiivaimmat housunsa tahrijat.  Elämä tulee  mukavammaksi käyttäessä  ohjelmoituautomaatti pesukonetta.

    suorittava porras suorittava porras 21.4.2023, 07:23

    Yhtä utopistinen esitys ,kun että jk kannattaa. Perkon päähän ei saa järkeä ,vaikka kuinka tukeutuisi työvälineensä/ moton tietojärjestelmän tuottamaan dataan yli 30 vuoden ajalta.  Yksi tuijotuksen kohteena oleva ” kakkara ” kumoaa vuosikymmenten kokemuksen ja sinä aikana kerätyn ja mitatun tiedon.

    Perko 21.4.2023, 09:00

    Harmittavaa kun en kehtaa kiistellä. Ihan vaan kun käytössämme  ovat erilaiset datat  jalaskurit suorittavan kanssa.   Katselemme maailmaa melko erilaisesta ”kopista” . Paina vaan menemään!

    Jovain Jovain 21.4.2023, 10:59

    Muistia voi kilpailuttaa vaikka kakkaran kanssa. Kakkarassa muisti on tallella ja ulottuu hyvinkin julkilausumaan asti ja vielä sen taakse. Hoidon menetelmät voi myös kilpailuttaa, ne olivat jo 50 luvulla olemassa. Ajettiin kyllä hevosella ja ensimmäiset metsäkoneet tulivat vasta 60 luvulla. Siihen aikaan Mera ohjelmat olivat voimissaan ja metsänhoito oli mallillaan. Pyrittiin liiallisesta harsinnasta eroon, mutta myös peitteinen metsänhoito oli vahvasti mukana. Menetelmien sisäänajo oli hyvässä vaiheessa, mutta sattuneesta syystä tilanne jäi junnaamaan ja peitteisen metsänhoidon (jk) sisäänajo hiipui. Nyt pitkältä takamatkalta sitä yritetään uudestaan. Ja väittäisin viimeistään reivin aikaan, sillä haitallinen harsintakulttuuri on palaamassa takaisin Suomalaiseen metsänhoitoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.4.2023, 11:41

    Kiitos Perko. Itse asiassa kakkaroiden vertailu eli lustoaikasarjojen vertaaminen olisi ihan valaisevaa. Mutta se ei vielä yksinään riitä: pitää tietää myös runkolukujakauman muutokset. Kuinka monta runkoa ja kuinka järeitä oli jakson alussa, hakkuupoistumat ja lopputilanne. Samaan lopputulokseen päästään myös laskemalla alkupuusto ja loppupuusto ja lisäämällä hakkuupoistumat. Niistäkin saa kokonaiskasvun ja tuoton euroissa laskettua. Ja metsikön olisi oltava kasvupaikaltaan ja alkutilanteeltaan sama.

    Tällaista tutkimusta ei ole monessa paikassa Suomessa tehty kun jiikoo-menetelmää ei ole nähty suositeltavana. Nyt on viimeiset 20 vuotta jo tehty ja homma jatkuu entistä aktiivisempana kun on huomattu että menetelmällä olisi kysyntää turvemailla. Nykyistä ympäristöpolitiikkaa – josta turvemaiden käsittelyn haasteet suurelta osin johtuvat – ei ole mitenkään voitu nähdä ennakolta.

    suorittava porras suorittava porras 21.4.2023, 12:10

    Kun on kokenut käytännössä jk:n vähäpuustoisen finaalivaiheen ja pakollisen uudistamisen olemattoman taimettumisen vuoksi ja nähnyt jk-palstan vain heinettyvän hakkuun jälkeen ilman ensimmäistäkään tainta , ei kakkaroiden katselemisesta ole hyötyä. Menetelmän haasteet on todettavissa ilman laskutoimituksiakin.

    Se ,että jk:ta suositellaan turvemaille ,ei myöskään ole loppuun asti pohdittu juttu. Viimeistään tuulen rydöksi kaatama harveikko avaa silmät menetelmän riskeistä turvemailla. Mäntykin on noilla maapohjilla muutamassa vuodessa syrjällään liian harvassa kasvaessaan kuusista puhumattakaan .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.4.2023, 12:57

    Ehdottomasti noin kuin suorittava kuvaa. Paine jatkuvapeitteisen mallin käyttöön turvemailla tulee turpeen hajoamisen päästöistä ilmaan ja veteen. Pitäisi oppia tunnistamaan se tilanne jossa sitä kannattaa yrittää. Avain on se kerroksellinen rakenne; yksijaksoinen äsken harvennettu metsä on altis tuulituholle. Kerrokselliseen jää yleensä pienempiä puita jäljelle.

    Jovain Jovain 21.4.2023, 13:07

    Suorittava porras: Olet hyvin kuvannut esim. ensiharvennukset, hoitamattomat ja pilalle riukuuntuneet metsät, joista hyvää ei saa tekemälläkään. Nämä metsät eivät kuitenkaan ole jk metsiä, vaan ovat jaksottaisen metsiä. Samoin tuossa edellä, varttuneet vähäpuustoiset ja taimia vailla olevat metsät. Niitäkin on pidettävä jaksottaisen metsinä, sillä jos luokitusta huomioidaan, eihän jatkuvan kasvatuksen metsä voi olla uusiutumaton jaksottaisen metsä. Vaan on pidettävä jaksottaisen metsänä ja toimittava sen mukaisesti. Jk metsät ovat erikseen ja määräytyvät tietyn uusiutumispotentiaalin mukaisesti. Tuskin rajoituvat vain turvemaille, vaan on yleinen hoitomuoto myös kivennäismailla.

Esillä 10 vastausta, 7,511 - 7,520 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 751 752 753 … 1 537 1 538 1 539