› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 75 76 77 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 18.4.2021, 11:57

    Jos oletetaan että alue on 10 ha ja sillä puuta 150 m³/ha . Tehdään koko alueelle jk:n hakkuu = 500 m³ , 20500 € .   Tai sitten tehdään 3 ha avohakkuuta = 21 500 € .    Seuraava hakkuu 20 v:n päästä ; Jk ; 2,28 x 10 ha  x 20 = 456 m³ => 17200 € .   Tasaikäinen , (kasvatusmetsä) 6 x 7 ha x 20 = 840 m³+150m³ x 7ha,  + (taimikko) 2 x 3ha x 20 = 120 m³   , Yht. 2010 m³ .    (keskikasvu 4,8 ) .  1 ha avohakkuu +harvennuksia => 270 m³/ha ;  0,7 x 270x 60€ + 0,3 x 270 x 20€ = 12960 € . 6 ha x 95 m³ x 32 € = 18200 € . Yht. 31 150 € .    3 ha:n uudistamisen +th kust. ero 3500 €  x 1,03^20= 6300 ,  – 1500 (uusi aukko)  => 23 350 € .     Viljellyn ja jk:n puun myyntien hinta ero v. 20  on 6150 € .  Jne…        ( ptv-lajien hinnat; harsinta ja harvennus 50/16 , avoh. 60/20, tukki/kuitu osuudet jk ja avoh. 7/3 , harvennus 5/5 ,  korko 3 %) .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2021, 12:09

    Miksi odotusaikaa painotetaan: puun kasvu hakattavaan kokoon kestää jatkuvassa mallissa vähintään yhtä kauan kuin jaksollisessa mallissa, yleensä pitempään, koska eri kokoiset puut ovat sikin sokin ja näin ollen pienemmät puut kärsivät valon puutteesta.

    Jos omistuksessa olisi keskimääräinen suomalainen metsätila, vaikka 30 hehtaaria, kuinka suuri ero tuotossa olisi, jos molemmat menetelmät toimivat optimaalisesti – euroina, ja prosentteina tilan alkuperäiselle eli lähtötilanteen arvolle laskettuna?

    Timppa Timppa 18.4.2021, 12:23

    Tietysti vertailussa pitää ottaa huomioon, että jaksollisen metsän kasvu paranee koko ajan myös paremman siemenmateriaalin ja myös hoitomenetelmien kehittymisen vuoksi.  Jatkuvan taas taantuu, koska kasvamaan jäävät huonoimmat puut.

    Siksi meidän metsien puusto ja kasvu ovat lisääntynyt lähes 80 % niinä 58 vuotena, jolloin jaksollista on harjoitettu.

    mehtäukko 18.4.2021, 12:25

    Tuohon Puukin laskelmaan olisi rehellisyyden nimissä lisättävä iso riski jk:n korjuun epävarmuuden ongelmista vrt tasaikänen. Tauti ja tuhoriskit päälle.

    R.Ranta R.Ranta 18.4.2021, 12:30

    Sitä en lakkaa hämmästelemättä, että kuvitellaan tuotannon määrän ja kannattavuuden olevan sama asia. Näin ei ole millään elämänalueella, eikä varsinkaan metsätaloudessa, jossa tuotantoon kuluu kymmeniä vuosia. Kuinka tällainen totaalinen väärinymmärrys on voinut yleensä syntyä?

    Asian luulisi olevan päivänselvän jokaiselle, jolla on edes auttavat ala-asteella opetettavat matemaattiset taidot.

    Rane 18.4.2021, 12:38

    ”Asian luulisi olevan päivänselvän jokaiselle, jolla on edes auttavat ala-asteella opetettavat matemaattiset taidot.”

    Joko Reima olet valmis esittelemään ne NNA-laskelmat joiden perusteella päädyit harjoittamaan jaksollista kasvatusta?

    Puuki 18.4.2021, 12:41

    Ei kai sitä juuri kukaan kuvittelekaan, että määrä ja kannattavuus menisi yksyhteen.  Paitsi puun ostajataho voi mielellään  joskus niin ajatella mo:en niin toimivan koska se on jatkojalostuslaitokselle sopivaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2021, 13:19

    RR, jos huomasit: käytin kysymyksessäni sanamuotoa ’optimaalisesti’. Jos saisi edes siihen tilanteeseen jonkinlaiset laskelmat! Pukkalan Timo on näitä esittänyt, mutta hänen oletusarvojaan kohtaan on esitetty kritiikkiä.

    Timppa Timppa 18.4.2021, 13:21

    Tarkoitatko Reima, ettei puun kasvulla ja metsätalouden kannattavuudella ole mitään riippuvuutta?

    R.Ranta R.Ranta 18.4.2021, 13:25

    Olen Rane kertonut täällä koko lailla tarkkaan oman metsänhoitoni ja sen kuinka tähän on tultu. En ole vielä juurikaan joutunut edes valintatilanteeseen, jatkuva vai jaksollinen kasvatus. Lakikin muuttui vasta juuri.  Liiankin reheville maille kustannussyistä perustetuissa männiköissä en tietenkään altaraivaa syntyvää kuusikkoa. (jos se katsotaan jo jatkuvaksi kasvatukseksi) Oikeastaan en ole edes kiinnostunut koko tästä vastakkainasettelusta, vaan yl. toimin kulloinkin käsittämälläni taloudellisella tavalla.  Metsät on hankittu 20 – 30 vuotta sitten, jolloin hakattiin pinta-alaverolla (taloudellisesta syystä) kaikki, jotka terälle ylettyy. Nyt en yl. tarvitse kolmen metrin mittaa, kuten Visa puiden ympärysmitan mittaamiseen. Metrin mitta riittää suurella osalla mainiosti, mutta suhteellinen arvokasvu eli sijoitetun varallisuuden tuotto on huomattava. Minulle se on aivan oleellinen kiinnostuksen kohde. Minkälaisen koron saan sitoutuneelle varallisuudelle metsässä verrattuna vastaavan riskin sijoitukseen muualla. Tästä tasapainosta on kysymys.

    Minulle korkovaatimuksella ei ole mitään tekemistä metsästä saatavissa olevan koron kanssa.

    Männikön uudistaminen on helppoa ja halpaa. Kalliisiin uudistamiskustannuksiin en lähde, koska en saa hyvin yksinkertaisella matematiikalla tarkasteltuna, riittävällä korolla, omiani koskaan takaisin. En omista etelän reheviä kuusikoita.

    En näe Rane taloudelliseen tarkasteluun muuta vaihtoehtoa, kuin NNA. Metsänomistajana joudun tekemään sitä vain sillä tarkkuudella, joka on kotikonstein on mahdollista, enkä lähde niitä nyt sinulle Rane sen tarkemmin esittämään.

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 75 76 77 … 1 537 1 538 1 539