› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 76 77 78 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 18.4.2021, 13:28

    Se on Timppa eräs tekijä tässä yhtälössä, mutta ei todellakaan ainoa.

    mehtäukko 18.4.2021, 13:29

    ”…Sitä en lakkaa hämmästelemättä, että kuvitellaan tuotannon määrän ja kannattavuuden olevan sama asia. Näin ei ole millään elämänalueella, eikä varsinkaan metsätaloudessa, jossa tuotantoon kuluu kymmeniä vuosia…

    Jos sinä RR rakennat teollisuushallin puolella miljoonalla ja saat siellä aikaiseksi yhden (1) katiskan (Weke)/kk tai viikossakin, et taatusti tule pärjäämään ellei volyymiin ole panostettu tuhansissa.Tai uudessa miljoonan sikalassasi röhkii yksi karju oottaen emakkoa..!

    Niinhän laskelmat pillilupikanteen metsätilan ostossa täytyy perustua rahoituksen, puumäärien, hakkuumäärien jne jne tosi-asiallisiin mahdollisuuksiin maksaa se tila ja saada särvintä. Otappa itsellesi korko vaikka puhelinlangoista, mutta jos kaikki muu on retuperällä, ei sen y h d e n petäjän varttumisen odottelu tee autuaaksi.

    Vai tekisikö?

    Perko 18.4.2021, 13:43

    Vastaan Annelin kysymykseen kun on aito.   Monikerroksisessa metsässä  lähteviä  puita on syystä harvemmassa kuin tasaikäisessä ja pienempi pääoma jota on helpompi kasvattaa. Se jippo on siinä, arvokasvussa on puuta jo  kolmessa kerroksessa jatkuvasti.  Tasaikisestä hehtaarista arvokasvun tuottavuus alkaa  kerran / 70v   17 cm ja  hiipuu 24 cm hehtaarilla ei synny sitä uutta   arvokasvua  pitkään aikaan (40 v). Aukosta yrittävät tamppauksella  kuin intiaanit sadetta, mutta ei se  sieltä  synny. Silloinkin siellä  monikerroksisessa jyllää maksimaalliset arvokasvukertoimet sen 40 vuotta.   Sitten on vielä se toinen juttu, siihen en puutu nyt.  Hyvä systeemi on myydä puuta jatkuvasti ilman menoja ja korkokuluja.

    Sama sijoittamisessa  pelurit hoksaa jo etukäteen laittaa panokset voittajahevoselle eivätkä panosta Ruuna- Eri-Hitaalle jatkuvasti, vaihtavat jälleen seuraavalle voittajalle.  Oliko tästä apua?

    R.Ranta R.Ranta 18.4.2021, 13:46

    Matematiikassa lasketaan mehtäukko luvuilla, jotka on laitettu johonkin matemaattiseen kaavaan. Verbaalinen höpinä on jotakin aivan muuta. Sellainen ei kerro minulle mitään, mihin toiminta oikeasti perustuu -valitettavasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2021, 13:54

    Perkolle vastaisin, että asia on minulle metsänhoidollisesti aivan selvä: jaksollinen malli on kivennäismailla pääsääntöisesti selkeämpi ja riskittömämpi. Jos metsikössä on jotain erityisarvoja, jonka vuoksi halutaan suosia peitteisyyttä, niin käytetään sitä. Puhtaasti taloudellisessa mielessä tämä ajattelumalli ei välttämättä ole aina paras, kun Perkon mallissa kiihdytellään enemmän puuyksilöitä tukkipuiksi eikä hakata niitä keskenkasvuisina kuiduiksi, mutta stressin ja tuoton suhde on omassa mallissani mielestäni hyvällä tolalla.

    mehtäukko 18.4.2021, 13:58

    Utopistisena pidän aiemmin esitettyjä asetettuja korko tavoitteita ja kuusikymmeniä vuosia!? Siinä meni kerralla uskottavuus siihen verbaaliin höpinään matemaattisten kaavojen ehdottomuudesta.

    Perko ajaa jo Eri- Hitaalla… Uskotaan.

    Gla Gla 18.4.2021, 14:02

    RR: ”Matematiikassa lasketaan mehtäukko luvuilla, jotka on laitettu johonkin matemaattiseen kaavaan.”

    Kyllä. Siksi pitää olla selvyys luvuista. Kun monen mielestä jk-markkinoinnissa luvut ovat aivan liian optimistisia, on aivan luontevaa puhua puuston kasvusta. Toivottavasti sinäkin edes joskus osallistut tähän keskusteluun ja päästät irti aiheettomista huomautuksista tuotannon määrän suhteesta kannattavuuteen.

    Perko 18.4.2021, 14:19

    A. J.  Niin pittääkin tehhä. Miulle sopii kaikki  mikä kelpaa omistajalle ja vaikka ei kelpaiskaan.

    Se on melko sama mitä tänne kirjoittaa tai esittää tutkimuksia. Hanhenselkään jää vesi helpommin. Vastauksista näkee; ” ei ymmärrä,  ei osaa lukuja, on viivoja ja kaavoja joilla on jokin salajuoni, sitä ei ole kokeiltu ym.”  Pitäis  korjailla sairaita väittämisisä hölynpölyn laskelmia.     Lisänä häiriköinti ukko kuin tekeytyisi trolliksi.

    Rane 18.4.2021, 14:35

    ”enkä lähde niitä nyt sinulle Rane sen tarkemmin esittämään.”

    Nämä laskelmasi olisivat kiinnostaneet sen takia kun Reima on täällä painottanut että metsätalouden toimintamallit tulisi aina perustua tarkkaan kannattavuuslaskentaan(jopa NNA).Huippuammattilaisen käytännön laskelmat olisivat olleet meille vähälahjaisemmille tavoite johon pyrkiä mutta ei voi mitään.

    mehtäukko 18.4.2021, 15:19

    Onko se lukijoiden vika, kun Perko lustosäteineen on uskottavuuskriisissä jk- suossa?

    Oppia on monenlaista.

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 76 77 78 … 1 537 1 538 1 539